Huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion uusi kirja on pitkälti samanhenkinen kuin hänen puolustuksensa Helsingin hovioikeudelle tekemä valitus pitkään vankeustuomioon johtaneesta huumejutusta, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.
6:10
Aarnio ja käsikirjoittaja Vepe Hänninen eivät sanoja säästele. Kyytiä saavat WSOY:n julkaisemassa Myrkky-kirjassa niin Aarnion esimiehet Helsingin poliisissa, keskusrikospoliisin tutkijat, syyttäjät ja Helsingin Sanomien rikostoimittajat.
Muutamassa alkuosan vauhdikkaassa esimerkissä käsitellään tietolähdetoimintaa, mutta sen jälkeen tyyli muuttuu.
Aika ajoin kirjaa lukiessa tuntuu siltä, että istuisi oikeussalin takapenkillä kuuntelemassa puolustuksen puheenvuoroa. No, juuri siitä kirjassa onkin kyse.
Aarnion näkemys on se, että häneen kohdistunut tutkinta oli puolueellinen, koska keskusrikospoliisin tutkijat vihasivat häntä. Näyttö on koottu tarkoitushakuisesti ja käräjäoikeus on huumetuomiot langettaessaan tulkinnut sitä väärin. Kukaan ei myöskään ymmärrä huumepoliisin tiedustelutoiminnan luonnetta.
Tämä kuultiin jo käräjäoikeuden istunnoissa ja se on Aarnion hovin valituksen ydin. Kirja on samalla linjalla. Mitään järisyttävää uutta kirjassa ei ole.
Yhtäläisyyksiä valituksessa ja kirjassa
Yhtäläisyyksiä hovin valituksesta ja kirjasta löytyy rakennetta - ja osin tekstiäkin myöten. Tässä esimerkki:
Ote Aarnion valituksesta hovioikeuteen:
Ote Myrkky-kirjasta:
Toisaalta lukiessa on ymmärettävä, että kirjan tarkoituskin on tuoda nimenomaan Aarnion kanta esiin.
Se on selvää, että huumeoikeudenkäynti on ollut vaikea juttu. Ei sitä muuten olisi reilua 130:tä päivää käsitelty käräjäoikeudessa ja todella pitkäksi venyy parin viikon päästä alkava hovioikeuden käsittelykin.
Päätös hovista saataneen vasta loppuvuonna 2018.