Järjestöt kertovat: Näin suomalaiset osallistuvat hyväntekeväisyyteen

Suomessa on lukuisia järjestöjä hyvällä asialla. Millaisia mahdollisuuksia vaikuttaa järjestöt ovat luoneet – ja mitkä niistä ovat suomalaisten suosiossa? Paljonko suomalainen keskimäärin lahjoittaa kuussa hyväntekeväisyyteen ja minkä ikäisiä joukosta löytyy eniten? Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa, Amnestyn varainhallintapäällikkö Nora Huhta ja WWF:n yksityisvarainhankinnan johtaja Tarja Hakala kertovat.

"Lahjoittamisen pitää olla vaivatonta ja turvallista"

Greenpeacen lahjoittajista yli 90 prosenttia tukee ympäristöjärjestön toimintaa säännöllisesti kuudella eurolla kuussa. Pienin summa, jolla toimintaa voi kuukausittain tukea, on viisi euroa. Yli tuhannen euron kertalahjoitukset ovat Aromaan mukaan harvinaisia. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kuukausilahjoittajat tukevat toimintaa 8,5 eurolla kuussa. Kuukausilahjoituksen minimisumma on viisi euroa.

– Yksityishenkilöt ovat tehneet kymmenien tuhansien eurojen arvoisia kertalahjoituksia. Amnestyssa suurlahjoitus on yli 1000 euron kertalahjoitus ja niitä tulee 10–25 vuosittain. Lisäksi Amnesty vastaanottaa erisuuruisia testamenttilahjoituksia 1–3 vuosittain, Huhta sanoo.

WWF:n Itämeri-, saimaannorppa-, sademetsä-, WWF- ja ilmastokummit lahjoittavat WWF:n suojelutyölle noin 11 euroa kuukaudessa. Minimisumma, jolla voi osallistua kummina, on kuusi euroa kuussa.

– Kertalahjoituksina voi tehdä millaisia summia vaan, parista eurosta ylöspäin. Suurimmillaan yksityishenkilöt lahjoittavat jopa kuusinumeroisia summia, ja myös monenlaisia testamentteja hyväksemme on tehty. Lahjoittamisen pitää olla ihmisille vaivatonta ja turvallista. Lahjoittamisen helppouden tarpeeseen vastasimme joulukuussa tarjoamalla yhden euron lahjoitusmahdollisuutta Otto-automaateilla käteisnoston yhteydessä. Myös erilaiset yhteistyökuviot ovat suosittuja: esimerkiksi osuus tuotteiden myynnistä tai vaikka pääsylipun hintaan lisättävä lahjoitusosuus, Hakala kertoo.

Keitä lahjoittajat ovat?

Amnestyn tukijoista 50 prosenttia on alle 30-vuotiaita ja 30 prosenttia yli 40-vuotiaita. Miesten määrällinen osuus on 40 prosenttia. WWF:llä ikäjakauma kuukausilahjoittajien keskuudessa on melko tasainen: noin kolmannes on alle 25-vuotiaita, noin 40 prosenttia on 25–45-vuotiaita ja noin neljännes yli 45-vuotiaita.

– Greenpeacen lahjoittajissa on hiukan enemmän alle 30-vuotiaita ja sitten taas yli 40-vuotiaita. Keskimäärin ikävuosien 30 ja 40 välillä lahjoittaminen on vähäisempää, kenties elämäntilanteesta johtuen. Poikkeama ei kuitenkaan ole valtavan merkittävä, Aromaa kertoo.

Mistäpäin Suomea lahjoittajia sitten löytyy eniten? Greenpeace kertoo tukijoita löytyvän hiukan enemmän pääkaupunkiseudulta. WWF saa tukijoita ja lahjoituksia eri puolelta Suomea, mutta heidänkin luvuissa painottuu hiukan Etelä-Suomi. Amnestyn tukijoista 45 prosenttia on Uudeltamaalta, 17 prosenttia Turusta tai Tampereelta.

– Kaupunkipainotteisuus on luonnollinen seuraus feissauksesta, sillä nämä ovat kaupunkeja, joissa on suuri asukasluku ja joissa Amnesty on feissannut vuosittain vuodesta 2004, Huhta perustelee.

Suomalaiset ovat sitoutuneita tukijoita

Miten suomalaisten lahjoitukset eroavat muusta maailmasta? Hakala kertoo suomalaisten tukevan mielellään erityisesti suomalaista luontoa. Huhta kehuu suomalaisten pitkäaikaista sitoutumista lahjoittamiseen. Greenpeacen osalta Suomella ja muilla mailla ei Aromaan mukaan ole merkittävää eroa, mutta hänkin on kiitollinen suomalaisten säännöllisistä kuukausilahjoituksista. Greenpeace ei vastaanota lahjoituksia yrityksiltä tai julkiselta sektorilta, joten yksityishenkilöiden lahjoitukset ovat sen elämisen ehto.

– Greenpeace on maailmanlaajuinen järjestö ja varoja kerätään yksityishenkilöiltä kaikkialta maailmasta. Yhteiskunnan tulotaso on tietenkin määräävä tekijä. Perinteisesti meidän toiminnassa on joitain maita, joissa lahjoitushalu on syystä tai toisesta keskimääräistä suurempi. Tällaisia maita on esimerkiksi Saksa ja Hollanti. Niissä saattaa olla omia historiallisia syitä – esimerkiksi Saksassa pitkä ydinvoiman vastainen taistelu, Aromaa kertoo.

– Suomalaiset tukevat mieluummin pitkään pienellä summalla kuin kertaluontoisesti isommalla summalla. Tämä on hyvä asia, sillä sitoutuminen ja pysyvyys luovat Amnesty Suomen osastolle vakaamman rahoituspohjan pitkäjänteiselle ihmisoikeustyölle, Huhta perustelee.

– Meillä Suomessa on myös oma suomalainen luonto, jota suomalaiset mielellään tukevat. Esimerkiksi saimaannorppa, merikotka, Itämeri, WWF:n öljyntorjuntajoukot sekä kosteikkotyö Itämeren valuma-alueilla, perinnemaisemat ja suomalainen metsä kiinnostavat, Hakala luettelee.

Näinkin voit vaikuttaa

Millaisia muita tapoja on vaikuttaa yhdessä Greenpeacen, Amnestyn tai WWF:n kanssa? Hakala kertoo ihmisten haluavan enenevässä määrin olevan vuorovaikutuksessa ja yhteyksissä järjestöön. Kysymyksiä ja kommentteja tulee muun muassa Facebookin kautta, sisältöjä jaetaan sekä innostus kampanjoihin ja haasteisiin osallistumiseen lisääntyy jatkuvasti.

– Ihmisillä on halu osallistua. Tätä todistaa se, että vuosittaiseen ilmastotempaukseemme, Earth Hour -tapahtumaan osallistuu tuhansittain ihmisiä, talkooleirimme täyttyvät hetkessä kun ilmoittautuminen avautuu, WWF:n öljyntorjuntajoukoissa on mukana jo yli 6000 suomalaista ja hiljattain aloitettuihin tukijatapaamisiin on kiinnostusta, Hakala iloitsee.

WWF tekee työtä myös ihmisen ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi ja ihmisten kulutusvalintojen ohjaamiseksi ympäristöystävällisempään suuntaan.

– Yksi hieno esimerkki tavoista vaikuttaa on WWF:n kalaopas. Helppokäyttöisessä oppaassa kalat on luokiteltu ympäristöperustein, eli niiden pyynnin ja kalakantojen kestävyyden mukaan. Oppaan avulla voi poimia vihreällä merkittyjä kaloja lautaselle tai ostoskoriin hyvällä omallatunnolla, harkita keltaisen värin kohdalla kestävämpää vaihtoehtoa ja välttää punaisella merkittyjä lajeja. Oppaan avulla ihmiset voivat vaatia omalta kaupaltaan tai ravintolalta tarjolle kestäviä kalalajeja, Hakala suosittelee.

Suomessa Greenpeace keskittyy ilmasto- ja energiakysymyksiin ja metsien suojeluun.

– Meille ovat arvokkaita hekin, jotka osallistuvat kampanjoihimme esimerkiksi lähettämällä vetoomuksia päättäjille ja toimimalla tavalla, joka ei vaadi rahaa, Aromaa sanoo.

Amnestyn tavoitteena on maailma, jossa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikkien ihmisten kohdalla. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Myös Amnestyssa lahjoittamisen lisäksi perinteinen tapa toimia on vetoomusten allekirjoittaminen.

– Nykyisin suurin osa vetoomusten allekirjoituksista tulee verkkosivujemme kautta. Lisäksi avasimme vuonna 2011 uuden tekstiviestivetoomusverkoston, jossa verkostoon liittyneet voivat vedota kidutettujen, vangittujen, kadonneiden tai muiden ihmisoikeusloukkausten uhrien puolesta kännykkänsä avulla. Tekstiviestivetoomus on ollut suosittu ja tehokas tapa toimia, Huhta kertoo.

MTV3/Helmi

Kuvat: Pääkuva/Shutterstock, Lehtikuva