Järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminta painottuu yhä enemmän talousrikollisuuteen, erikoistutkija Tuija Hietaniemi keskusrikospoliisista kertoo. Perinteisesti jengirikollisuuden ydinaluetta on ollut huumausainerikollisuus ja muun muassa väkivaltainen velanperintä, jotka ovat KRP:n mukaan yhä Suomessa tunnistettujen liivijengien päätoimiala. Nämä niin sanotut kuusi prosenttijengiä ovat poliisin mukaan vain osa järjestäytynyttä rikollisuutta.
Useilla jengeillä on poliisin mukaan Suomessa myös laajaa liiketoimintaa, jota hyödynnetään talousrikoksissa ja rikoshyödyn puhtaaksi pesemisessä.
– Rikollisuus liittyy yhä useammin esimerkiksi rakennus-, ja ajoneuvobisnekseen, Hietaniemi kertoo.
Hietaniemen arvion mukaan kaikki isot jengit ovat jo mukana talousrikollisuudessa. Yksi syy painopisteen muutokselle on poliisin mukaan se, että talousrikollisuudessa riskit ovat pienempiä ja tuomiot lyhyempiä.
Tälläkin hetkellä KRP tutkii pääkaupunkiseudulla laajaa talousrikosvyyhtiä, jossa on poliisin mukaan epäiltynä liivijengi Bandidosin alakerhon jäseniä. Rakennusyhtiöissä on epäilyjen mukaan tehty muun muassa törkeitä veropetoksia ja törkeitä kirjanpitorikoksia.
Yhtiöiden epäillään harjoittaneen muun muassa kuittikauppaa eli perusteettomien laskujen kirjoittamista toiselle yhtiölle palkkiota vastaan.
KRP:n rikosylikomisario Rabbe von Hertzen kertoo, että alalla on myös asiantuntijoita, jotka myyvät palvelujaan järjestäytyneelle rikollisuudelle.
– Talousrikosten tekeminen vaatii toimijoiden ja talousmaailman tuntemusta, jota myymällä tehdään myös bisnestä, von Herzen sanoo.