Hovioikeus on hylännyt Jari Aarnion murhasyytteen. Helsingin huumepoliisin entisen pomon syytettiin tienneen palkkamurhasta, mutta jättäneen sen estämättä.
Oikeudenkäyntiin johtaneet tapahtumat ajoittuvat liki 20 vuoden taakse. Neljä ammattirikollista surmasi ruotsalais-turkkilaisen Volkan Ünsaliin lokakuussa 2003 Helsingin Vuosaaressa sijaitsevassa kerrostaloasunnossa.
Miehet, kolme suomalaista ja yksi ruotsalainen, tuomittiin aikoinaan elinkautisiin vankeusrangaistuksiin.
Vuosia myöhemmin asiaa alettiin penkoa uudestaan, kun yksi miehistä antoi poliisille uusia tietoja henkirikoksesta.
Aarniota alettiin syyttää henkirikoksesta. Syyttäjän mukaan Aarnio Helsingin huumepoliisin pomona ollessaan tiesi palkkamurhasta etukäteen, mutta jätti estämättä sen.
Aarnion ei missään vaiheessa väitetty itse osallistuneen tekoon, vaan kyse oli niin sanotusta epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta. Syyttäjä katsoi, että Aarnion olisi pitänyt puuttua murhajuoneen.
Hovioikeus kuitenkin päätyi kumoamaan murhasyytteen. Hovioikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä, että Aarniolla olisi ollut henkirikosuhasta ja sitä koskevista suunnitelmista sellaista tietoa, että uhri on ollut välittömässä hengenvaarassa, jollei tilanteeseen puututa.
– Oikeus totesi, ettei Aarniolla ole ollut mitään sellaista tietoa, minkä perusteella olisi pitänyt toimia. Hän ei ole toiminut väärin eikä ole jättänyt tekemättä asioita, jotka olisi pitänyt tehdä, Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi sanoo.
Aarnion kanssa murhasta syytettynä oli entinen rikollispomo Keijo Vilhunen, joka syyttäjien mukaan oli ollut myös mukana murhajuonessa. Hänen murhasyytteensä kaatui aiemmin käräjillä. Vapauttava tuomio pysyi voimassa hovioikeudessa.
Lue myös: Vapautuminen tutkintavankeudesta on Jari Aarniolle "iso, vaadittu ja toivottu asia", sanoo asianajaja
Aarnio tyytyväinen hovituomioon
Murhasyytteestä vapautunut Jari Aarnio on erittäin tyytyväinen hovioikeuden ratkaisuun, Leppiniemi kertoo.
Aarnion käräjätuomio oli historiallinen, sillä epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta ei ollut Suomessa aiemmin langetettu murhatuomiota. Leppiniemen mukaan käräjäoikeuden ratkaisu oli Aarniolle aikanaan suuri järkytys.
– Hovioikeuden ratkaisussa on yksityiskohtaisesti käyty läpi asioita, jotka käräjäoikeus katsoi näytetyksi vastoin Aarnion kiistoa. Hovioikeus on katsonut, että on jäänyt näyttämättä asioiden tapahtuneen siten kuten käräjäoikeus sanoi, sanoo Leppiniemi.
Aarnio on edelleen vankilassa aiemmista rikoksistaan. Periaatteessa hänen olisi jo mahdollista päästä koevapauteen, mutta Leppiniemellä ei ole asiasta uutta tietoa.
– Se, pääseekö Aarnio valvottuun koevapauteen ja jos pääsee, niin milloin, on Rikosseuraamuslaitoksen ratkaistava asia, Leppiniemi sanoo.
Syyttäjä pohtii valitusluvan hakemista
Valtionsyyttäjä Mikko Männikkö kertoo, että syyttäjäpuoli pohtii vielä, hakeeko asiassa valituslupaa korkeimmasta oikeudesta (KKO).
– Oikeuskysymys (epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta) sinänsä on sellainen, että oikeastaan haluaisimme siitä KKO:nkin kannan.
Männikön mukaan mahdollisen valituksen kannalta ongelmallista on se, miten hovioikeus arvioi näyttöä toisin kuin käräjäoikeus.
– Hovioikeus katsoi, että Aarnion etukäteistietoisuus ei ollut aivan yhtä hyvä kuin mitä käräjäoikeus oli katsonut. Se on meille pienoinen lisäongelma. Harvoin syyttäjä lähtee (KKO:hon) näyttöä kyseenalaistamaan, vaan lähdetään sillä, mikä on toteen näytetty. Tässä se ei ehkä välttämättä riittäisi, Männikkö sanoo.