Japanilainen puutarha on pidättyväinen ja elämän ikuisia arvoja sisältävä paikka hiljentymiselle. Viime aikoina sitä on alettu käyttää yhä useammin sekä julkisessa, että yksityisessä ulkotilojen sisustuksessa.
Helsingin kulttuurikaupunkihankkeeseen liittyvässä Töölönlahden taidepuutarhassa on esillä seitsemän japanilaisen nykytaiteilijan ympäristötaideteoksia. Töissä on käytetty pääasiassa suomalaisia luonnonmateriaaleja tyylin ollessa japanilainen.
Kazuko Makiokan Karesansui, Kuiva maisema -niminen teos on moderni versio Kioton perinteisistä kivipuutarhoista. Karesansui-puutarhassa vierailijan on mahdollista tutustua eri kulmista aina uusia näkymiä tarjoavaan alueeseen. Makiokan teoksessa on lautamateriaalista rakennetun spiraalinrakennelman sisällä kivitarha. Kuiva maisema koostuu valikoiduista kivistä ja valkoisesta kivimurskasta kivien ympärillä. Kivien pinnalla, niiden sijainnila ja suhteilla toisiinsa sekä kivien syvyydellä hiekkaan nähden on tärkeä merkityksensä.
Suunnittelija Kaarina Pesonen City-Scenario Consulting Oy:tä on toteuttanut japanilaisen puutarhaosion erään helsinkiläisen yksityiskodin pihalle tänä kesänä. Tilassa oli jo ennestään tavallisen puutarhan elementtejä, kuten japanilaisia kuunliljoja sekä moderni kiviveistos, jotka haluttiin säilyttää osana tulevaa puutarhaa. Lopputulos on siten japanilaistyylinen suomalainen puutarhamaisema.
Kivenlohkareisiin kätkettyä kauneutta
Pesonen lähti työhönsä aistimalla alueen tunnelmaa. Hän asetti puutarhaan kaksi kolmen kiven kiviryhmää, joiden lohkeamissa auringon valo heijastuu eri vuorokauden aikoina erilailla. Kivi on keskeisessä osassa japanilaisessa puutarhassa, sillä vanhassa shintolaisessa traditiossa kivikäsitettä kutsutaan myös kamiksi eli kivijumaluudeksi. Kivellä oli syvä henkinen merkitys sille, joka oli valinnut sen puutarhaansa. Kiven äärellä on hiljennytty ja meditoitu, se on ollut myös sielullisen identifioimisen kohde katsojalleen.
- Valittu kivilaji on tärkeä, kertoo Kaarina Pesonen. Suomessa usein valitaan mustaa gabroa, joka on graniitin alalaji. Tähän puutarhaan käytin raakakiveä, eli kalliosta suoraan räjäytettyä kivenlohkaretta. Hienointa tässä tyylissä olisi oikein patinoitunut kivi, sellainen jossa ei ole yhtään sammalta, mutta joka näyttäisi muuten vanhalta.
Tämän Helsingin Munkkiniemeen rakennetun kivipuutarhan portilla on erityinen symbolikivi, joka kuvaa kilpikonnaa. Vanhojen uskomusten mukaan kilpikonna ajaa talosta pois pahoja henkiä. Merkittävää puutarhassa on myös vanha mänty, joka symboloi japanilaisille peräänantamattomuutta, sitkeyttä ja pitkää ikää.
- Japanilaisten ja suomalaisten välillä on selvä yhteys, sanoo kivipuutarhan suunnittelussa asiantuntijaoppaana ollut Laura Lappalainen Japanilaisen kulttuurin ystävistä. Samalla lailla luonnosta etsitään järvien hiljaisuutta ja eri elementtien pelkistettyä, jopa karua kauneutta. Huomattavaa on myös se, että metsien suhteellinen osuus pinta-alasta on molemmissa maissa maailman huippuluokkaa. Ihminen voi elää keskellä modernia yhteiskuntaa läheisessä kosketuksessa luontoon.
Ihmiset ovat halki aikakausien halunneet aidata itselleen oman alueensa puita, pensaita ja kivielementtejä yhdistellen. Tästä on puutarhakin saanut alkunsa. Japanilainen kunnioittaa yhä traditioitaan. Kaarina Pesonen kertoo, kuinka eräs japanilainen rouva vieraili tässä puutarhassa pikkupoikansa kanssa ja vilkas leikki-ikäinen lähti hyppelemään kivien päälle. Rouva veti poikansa nopeasti kivirykelmästä pois. Kivipuutarhan kivi on aina jonkun henkilön tarkoin valitsema ja sellaisena pyhitetty.
- Minulla itselläni on erityinen suhde kiviin, kertoo Pesonen. Ihan pienestä pitäen olen kerännyt kiviä, rikkonut niitä, hakenut kivien sisältä yhä ihanampia kiviä. Kivi on äärettömän kaunista!
Teksti ja kuvat: Maarit Piippo