Jalkapallon MM-isäntämaa pysähtyisi ilman siirtotyöläisiä – työnantajien käyttämä järjestelmä salli mielivaltaisen kontrollin työntekijöistään

Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA myönsi jalkapallon MM-kisat Qatarille vuonna 2010.

Sen jälkeen tasa-arvon ja ihmisoikeuksien rooli on noussut voimakkaasti esiin myös urheilussa. Asialla ovat olleet niin urheilijat itse kuin esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöt ja ihmisoikeuskysymyksistä kiinnostuneet poliitikot.

Fifan korruptiopomo Sepp Blatter myöntää: Qatarin valinta oli virhe, maa junailtiin MM-kisäisännäksi presidenttitason painostuksella

Tuhansien työntekijöiden kuolema herätti kohun

Viime vuoden helmikuussa brittiläinen Guardian-lehti julkisti raporttinsa, jonka mukaan kisojen rakennustyöt ovat vaatineet ainakin 6 500 työntekijän hengen. Selvitys ei kattanut kaikkien maiden siirtotyöläisiä.  

Qatarin hallitus on ollut haluton tutkimaan väitettyjä kuolemantapauksia, saatikka julkistamaan tietojaan. Sen mukaan asian esiin nostaminen on yksi monista tavoista mustamaalata Qatarin kisahanketta.

IhmisoikeusjärjestöAmnesty International julkisti viime kuussa kriittisen raporttinsa. Sitä varten sen edustajat vierailivat maassa ja tapasivat niin työntekijöitä, kansainvälisten järjestöjen edustajia kuin viranomaisia. Raportin mukaan työntekijöiden oloissa on tapahtunut parannusta, muun muassa työpaikan vaihtamisessa, mutta epäkohtia on yhä hyvin paljon. Vaikka laki on olemassa, seuranta ja toimeenpano laahaavat monesti perässä.  

Ilman siirtolaisia Qatar pysähtyisi

Qatar pysähtyisi ilman siirtotyöläisiä. Maassa on lähes kolme miljoonaa ihmistä, joista kansalaisia on alle 400 000.

Siirtotyöläiskysymyksen ytimessä on kaikkialla Arabian niemimaan valtioissa ja joissakin muissa arabimaissa käytössä oleva kafala-järjestelmä. Se sallii työnantajan tiukan, jopa mielivaltaisen kontrollin työntekijästään.

Työnantaja voi ottaa maahan saapuneen työntekijän passin pois, estää tämän maasta poistumisen, tai halun vaihtaa työpaikkaa.

Ongelmana ovat myös jotakuinkin kaikki työhön liittyvät seikat palkkauksesta, työajoista, työturvallisuudesta ja -terveydestä asumiseen. Ne ovat usein kaukana eurooppalaisista standardeista alaspäin, vaikka rahaa Persianlahden maissa on.  

Qatar muutti kafala-järjestelmäänsä

Qatarin hallitus paransi omaa kafala-järjestelmäänsä vuosikymmenen vaihteessa ulkoisen paineen seurauksena.

MM-kisoihin valmistautumisella ja sen tuomalla näkyvyydellä voi sanoa olleen osansa muutoksessa, ihmisoikeusjärjestöjen, kansainvälisten ammattiliittojen ja YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestön ILO:n lisäksi.

Muun muassa ILO on saanut perustettu toimiston Dohaan vuonna 2018. Vaikka se on YK:n järjestö, sellainenkaan ei voi vain marssia maahan ja sanoa, että tähän pystytämme telttamme. Siihen tarvitaan paikallisen hallituksen myönnytys. ILO:n toimiston ollaan nyt vakiinnuttamassa Qatarissa.

Julkisuudessa liikkuviin tietoihin vähintään tuhansista kuolleista eri työmailla ei uskota ILO:n toimistossa keskellä Dohan pilvenpiirtäjäryteikköä.

ILO julkisti viime vuoden marraskuussa oman raporttinsa yrittäessään selvittää, miksi olemassa olevassa datassa on aukkoja, eikä hallitus kyennyt esittämään omia lukuja kuolemantapauksiin liittyen.

ILO ei usko suuriin kuolinlukuihin

– Selvityksemme mukaan vuonna 2020 oli 50 työhön liittyvää kuolemantapausta, 506 vakavaa vammaa, 37000 lievää tai lievempää vammaa, sanoo ILO:n Qatarin-toimiston johtaja Max Tuñon MTV Uutisille Dohassa.

Tuñonin mukaan kafala-lain muutokset ovat tuoneet huomattavia parannuksia. Hänen mukaansa työntekijöillä on nyt paremmat asemat neuvoteltaessa paremmista työoloista, palkoista ja asuinoloista. On esimerkiksi syntynyt todellisia työmarkkinoita, ja työntekijät voivat valittaa kohtelustaan, hän sanoo.

Silti isoja muttia ja ongelmia on yhä. Laeissa on porsaanreikiä, lakia kiertäviä pitää kaivaa esiin, lakeja ei noudateta. Painetta on pidettävä koko ajan yllä, rakentavassa yhteistyössä hallituksen kanssa, Tuñon listaa.

Edelleenkään Qatar ei salli riippumattomia ammattijärjestöjä. Niiden sijaan työntekijät ovat saaneet edustajiaan neuvotteluihin yritystasolla yhteiskomiteoihin, jotka kokoontuvat säännöllisesti, Tuñon kertoo optimistisena.

Työntekijöiden oikeuksien työmaa on kuitenkin kaukana valmiista.

Rakennussektorilla paljon rikkomuksia

– Rakennussektorilla erityisesti on paljon rikkomuksia, ja alan koko alihankkijajärjestelmä aiheuttaa sen, että työntekijä on palkka-asioissa sopimusketjun loppupäässä ja he voivat jäädä ilman heille kuuluvia palkkoja.

Tuñonin mukaan työntekijät voivat kuitenkin tehdä valituksia netissä anonyyminä. Viime vuonna valituksia tehtiin 24 000. Myös työtuomioistuinten määrää on lisätty kolmesta viiteen valitussuman takia.

– Haasteita on. Työnantajat kostavat työntekijöille joskus, kun he haluavat vaihtaa työpaikkaa. Työnantajat peruvat heidän oleskelulupansa, haastavat oikeuteen "työstä pakenemisesta", uhkaavat maasta karkottamisella.

Hallitus myös on perustanut rahaston, josta on maksettu tapauksensa voittaneille työntekijöille yhteensä ”huomattavia summia”, ILO:n Qatarin-johtaja sanoo. Summa on 329 miljoonaa dollaria vuodesta 2019 lähtien.

Kyse siis ei ole rahastosta, jota on vaadittu perustettavaksi kuolleiden ja vammautuneiden ja heidän omaistensa korvauksia varten. Qatar tyrmäsi hankkeen ”julkisuustemppuna”.

Mutta paljon on jäänyt palkkoja maksamatta, jos maakaasulla vaurastunut hallitus on maksanut muutamassa vuodessa korvauksia yli 300 miljoonaa dollaria. Todellisia maksamattomia palkkoja on mahdoton tietää.

MM-kisojen aikana kestitysalan työntekijät erittäin kovilla

MM-kisojen aloitusvihellys soi 20. marraskuuta Al-Bayt-stadionilla isännän ja Ecuadorin välisessä ottelussa.

Qatar odottaa maahan toista miljoonaa kisaturistia eri puolilta maailmaa. Tämä tietää lisää työpainetta jo nyt pitkien päivien hotelli- ja ravintola-alalla.

– Kestitys- ja vartija-aloilla, ja joillakin muilla aloilla työpäivät ovat pitkiä jo nyt. Ja tiedämme, että MM-kisat lisäävät heidän työpainettaan. Ylipitkien työpäivien riski kasvaa. ILO:lle on erittäin olennaista. että ylityöaika on vapaaehtoista, siitä maksetaan, ja on ajallisesti rajattu, jotta työ on turvallista.

ILO käynnistää kisojen aikana tarkastuskampanjan, Qatarin viranomaiset myös.

Loppuottelu pelataan 18. joulukuuta. Sen jälkeen stadioneiden valot sammuvat, tv-yhtiöt vetävät piuhat seinistä ja jalkapallosirkus siirtyy muualle. Huomio Qatarin tilanteeseen uhkaa hiipua saman tien.

Julkisuudessa on puhuttu paljon rakennustyöläisitä, mutta suuri määrä siirtolaisia työskentelee kotiapulaisina, piilossa neljän seinän sisällä. Uhkana on seksuaalinen ja muu fyysinen ja henkinen väkivalta.

Kotiapulaisten haavoittuvainen asema jäänyt varjoon 

Tuñon sanoo, että työn luonteen takia työntekjiät ovat haavoittuvassa asemassa. Väkivallan uhka ei ole ainoa ongelma. Kotiapulaisen työ tunnustettiin ja kirjattiin lakiin työnä vasta vuonna 2017.

– Lain toimeenpanossa on yhä aukkoja, erityisesti liittyen työaikaan ja oikeuteen pitää yksi vapaapäivä viikossa. Vapaapäivä ei ole tärkeää ainoastaan siksi, että se liittyy terveyteen ja työn ja muun elämän tasapainoon, vaan se myös sallii työntekijöiden valittaa epäkohdista viranomaisille, suurlähetystöihinsä, ILO:lle tai yhteisöjensä johtajille.

Qatarissa työskentelee ulkomaalaisia myös maakaasu- ja öljyalalla. He eivät ole Qatarin työlain piirissä. Myös heidän terveys- ja turvallissuustandardinsa ovat muita korkeammat, Tuñon toreaa.