Jalkaongelmista eroon jumpalla vai leikkauksella?

Minna, 27, harrasti nuorempana taitoluistelua ja tiukat luistimet kehittivät toiseen jalkaan vaivaisenluun. Minnan suvussa oli taipumusta vaivaisenluun kehittymiseen, mutta vaiva muuttui häiritseväksi vasta työelämässä sairaanhoitajana. Paljon seisomista vaativa työ kipeytti koko jalan ja kävelystä tuli kivuliasta. Pitkien työpäivien jälkeen jalalla varvistaminen eli varpaille nousu ei onnistunut enää lainkaan.

Minna on vain yksi monista. On arvioitu, että joka kolmas korkokenkiä käyttävä nainen kärsii vaivaisenluusta. Vaivaa esiintyy sekä vanhoilla että nuorilla.

Vaivaisenluulla tarkoitetaan isovarpaan kääntymistä nivelestään kohti muita varpaita, jolloin jalkapöydän luun pää, vaivaisenluu, tulee näkyviin. Vaivaisenluun kehittymiseen kannattaa kiinnittää ajoissa huomiota ennen kuin nivel kipeytyy ja tulehtuu. Kipeä vaivaisenluu voi pidemmän päälle johtaa jalan rakenteen muutokseen ja vaikuttaa jalan toimintaan. Siihen liittyy usein myös nivelen kipeytyminen ja turpoaminen.

Kenkämuoti synnytti vaivaisenluun

Vaivaisenluu liittyy selvästi kenkämuotiin. Naisellisuuden mittana on ollut jo pitkälti 1500-luvulta korkeat korot ja kapeat kengät. Nykynainenkin turvautuu korkokenkiin saadakseen ne merkittävät lisäsentit pidentämään jalkoja.

Vaikka kapeiden ja korkeiden kenkien käyttö altistaa vaivalle, on turha syyllistää itseään. On näet osoitettu, että myös perintötekijöillä on merkitystä. Osittain perinnöllinen jalan löysä jalkaholvi voi vaikuttaa vaivaisenluun kehittymiseen.

Osansa soppaan sekoittavat hormonit, joiden on havaittu vaikuttavan jalkojen rakenteeseen ja muutoksiin. Hormonit ja rakenteelliset erot ovat myös selittämässä sitä, miksi vaiva ilmenee usein naisilla mutta harvoin miehillä.

Matalat korot ja leveä lesti

Vaivaisenluun muodostumista voi ehkäistä kätkemällä ne kaikkein korkeimmat korkokengät kaappiin juhlatilaisuuksia varten. Alle kolmen sentin korkojen suosiminen vaikuttaa jo merkittävästi jalkojen hyvinvointiin.

Kenkäostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että jalkine jakaa painon tasaisesti koko jalkaterälle. Kenkien on oltava myös riittävän tilavat kärjestä.

Vaivaisenluun itsehoitoa

Lievään vaivaisenluun hoitoon suositellaan terveysjalkineita ja tukipohjallisia. Vaivaisenluu kehittyy hitaasti, ja sen etenemiseen voi vaikuttaa itse. Oireileva vaivaisenluu vaatii lepoa. Jos varpaan tyvinivel tulehtuu ja ärtyy, kipuun voi ottaa tulehduskipulääkettä ja hautoa jalkaa kylmällä.

Lievästi kääntyneen varpaan tukemiseksi on saatavissa varpaiden väliin asetettavia kiiloja, joiden käyttö korjaa varpaan virheasentoa. Tukipohjalliset, jotka palauttavat jalan oikeaan asentoon auttavat myös mahdollisen leikkaushoidon jälkeen. Jotkut suosivat yölastaa, joka venyttää isovarvasta oikeaan asentoon.

Leikkaus lopetti jalkasäryt

Jalkahoitajalta voi saada ohjeita kiilojen käytöstä sekä mahdollisten känsien hoidosta. Leikkaus tulee ajankohtaiseksi, kun virheasentoa ei saada tukitoimilla korjatuksi ja vaiva on muuttunut kivuliaaksi. Tutkimuksen mukaan vaivaisenluu paranee parhaiten leikkauksella. Suomessa tehdään vuosittain noin 4 000 vaivaisenluun korjausleikkausta ja noin 80 % potilaista saa avun leikkauksesta.

Leikkauksessa poistetaan vaivaisenluuksi kutsuttu kyhmy. Varvas palautetaan paikoilleen esimerkiksi sahaamalla ja kääntämällä jalkapöydän luuta. Leikkauksen jälkeen jalka on usein kipeä, sillä toimenpiteessä sahataan jalkapöydän luuta eikä luukalvo ole tunnoton. Parantuminen vie ainakin 1−2 kuukautta ja leikkauksen jälkeen liikkumiseen tarvitaan kyynärsauvat. Leikkaus on vaivaisenluun viimeinen hoitokeino, ja moni välttää sitä mahdollisimman pitkään.

Minna kyllästyi lopulta jatkuvaan kipuun ja hakeutui lääkärin vastaanotolle ja pääsi sitä kautta leikkausjonoon. Vuoden päästä oli edessä leikkaus ja jalkaa leikattiin kahdesta kohtaa. Jalan parantuminen työkuntoiseksi vei aikaa. Kolmen kuukauden sairasloman ajan Minna käveli koroketuella varpaat ilmassa. Kipuja hänellä ei ollut kuin ensimmäisellä viikolla leikkauksen jälkeen.

Vaikka leikkauksesta toipuminen vei kauan, Minna on tyytyväinen lopputulokseen: ”Jalan koko itse asiassa pieneni, ja nykyään korkokenkien käyttäminen on mahdollista. Sain heittää hyvästit myös jatkuvalle jalkasärylle.”

Jumppaa jalat kuntoon

Vaivaisenluu kehittyy hitaasti, ja vaivan etenemiseen voi vaikuttaa itse. Kun jalkojen hyvinvointiin kiinnittää ajoissa huomiota välttyy kivuilta ja leikkauksilta. Korkokenkien käyttöä voi yrittää rajoittaa juhliin ja pyhittää arki sen sijaan mukaville jalkineille. Terveyskengissä panostetaan nykyään myös ulkonäköön, joten vaihtoehtona eivät ole pelkästään epätrendikkäät mummokengät. Jalkoja kannattaa myös jumpata säännöllisesti.

Varvasjumpalla ja akillesjänteen venyttelyllä voi hidastaa vaivaisenluun syntyä. Jalkajumppa estää myös jalan poikittaisholvin laskeutumista.

Helppo jalkajumppa:

• Hio jalan hienomotoriikkaa. Poimi lattialta esineitä ja roskia jaloilla. Kipristä ja avaa varpaita vuorotellen lattiaa vasten
• Vaihtele painoa. Siirtele painoa päkiöiltä kantapäille ja tasapainoile.
• Kävele avojaloin. (Ei suositella, jos sairastat diabetesta) Kesäisin on mukava karaista jalkapohjia ja vapauttaa jalat luonnolliseen olotilaansa
• Tee varvistusharjoituksia. Pidä varpaat lattiassa, mutta nosta päkiä irti.
• Harita varpaita, ohjaa niitä tarvittaessa sormilla.
• Venytä ja hiero jalkapohjia. Venyttele jokainen varvas erikseen ja hiero ne lämpimiksi.

Teksti: Tarja Vilén

Kuvat: Berkemann, SXC ja Tekes