Jäätikkötulvat uhkana Norjassa jo nyt – muutosnopeus riippuu ilmastotoimien suunnasta: "Mahdollisuus tuhoihin valtava"

Jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt Norjassa, ja ainakin 20 jäätikköä on sulanut kokonaan viime vuosien aikana. Joidenkin norjalaisten vesivoimaloiden varastoaltaat voivat olla alttiita jäätikköjokitulville, arvioi jäätikkötutkija Jostein Bakke.

– Mahdollisuus tuhoihin on valtava ja todennäköisyys tulvimiselle kasvaa.

Jäätikköjokitulva syntyy, kun jäätikön sulamisvesi kaivertaa jäätikköön altaan, jonka alareuna murtuu.

– Yhteiskuntana pyrimme sääntelemään luontoa. Tulevaisuudessa on keskusteltava, kuinka paljon rahaa haluamme käyttää ilmastonmuutoksen seurausten hallitsemiseen. Lopulta kaikkia seurauksia ei voi kuitenkaan hallita, Bakke sanoo.

Norjan vesi- ja energiaviranomainen NVE pyrkii Bakken mukaan seuraamaan mahdollisimman tarkasti, minne uusia sulamisvesialtaita muodostuu, mutta työ on vaikeaa.

Vesivoiman tuotannon kannalta juuri varastoaltaisiin perustuva sähköntuotannon sääntely on Bakken mukaan keskeistä eurooppalaisen vihreän siirtymän edistämisessä. Suurimmat varastoaltaat ovat eteläisessä Norjassa, missä ovat myös korkeimmat vuoristoalueet ja laajimmat jäätiköt.

Jäähyväiset pienille laaksojäätiköille

Jäätiköiden sulamista seurataan vesivoimaa tuottavissa yhtiöissä. Norjan valtion omistama Statkraft pyrkii varautumaan tulevaisuuden muutoksiin jo nyt, vaikka energiayhtiön näkökulmasta muutos on hidas.

– Kun suunnittelemme ja teemme voimaloiden kunnostuksia, arvioimme, kuinka paljon vettä tuotetaan esimerkiksi 50 vuoden päästä, kertoo yhtiön asiantuntija Gaute Lappegard.

Lappegardin mukaan sulamisen aiheuttamat muutokset vaihtelevat jäätikön koon mukaan.

– Pienet laaksojäätiköt ovat varmaankin poissa 2100-luvulle mennessä. Ne sijaitsevat jo valmiiksi laaksoissa, eli veden määrän muutos on helppo ennustaa.

Suurimpien norjalaisten lakijäätiköiden suhteen tilanne on toinen, koska jäätikön alla olevat laaksot voivat muuttaa sulamisvesien reittejä.

Lappegardin mukaan keskeinen työkalu yhtiölle ovat tulevaisuuden ilmastoa ennustavat meteorologiset mallit.

– Joidenkin voimaloiden alueella sateet voivat lisääntyä. Toisilla alueilla nousevat lämpötilat kiihdyttävät veden haihtumista varastoaltaista, Lappegard kertoo.

Suurin osa kadonneista jäätiköistä sijaitsi Pohjois-Norjassa Nordlandin läänissä. Myös Lyngenin niemimaalla noin 50 kilometrin päässä Suomen rajasta on sulanut kaksi pientä jäätikköä, käy ilmi Norjan vesi- ja energiavirasto NVE:n raportista.

Suurten jäätiköiden sulaminen tuo isoja muutoksia energiantuotantoon Norjassa. Maan lähes kaikki energia tuotetaan vesivoimaloilla ja vesivoimaloista noin viidesosa on kytköksissä jäätiköihin, kertoo maantieteilijä ja jäätikkötutkija Jostein Bakke Bergenin yliopiston maantieteen laitokselta.

Bakken mukaan tulevaisuudessa isoimpien jäätiköiden sulamisvedet voivat uurtaa jäätiköiden sisään tunneleita ja päätyä reiteille, joita pitkin vedet menevät varastoaltaiden ja voimaloiden ohi.

– Jäätikön sisällä vesi seuraa jään pintaa ja voi mennä myös ylämäkeen. Sulamisvedet voivat muodostaa valtavia järviä. Esimerkiksi Folgefonnan alueella on muodostumassa satoja metrejä syvä viiden kilometrin mittainen järvi, Bakke kertoo.

Folgefonnan jäätikkö sijaitsee Etelä-Norjassa noin 50 kilometrin päässä Bergenin kaupungista.

Sulamisvesien reittien muutokseen sopeutuminen voi Bakken mukaan vaatia suuriakin investointeja ja rakennusprojekteja. Muutoksen ajoittaminen on Bakken mukaan vaikeaa.

– Muutoksen nopeus riippuu siitä, minkälaisen päästöpolun maailma valitsee. On hyvin vaikea sanoa, mitä tapahtuu seuraavan 50 vuoden aikana, sanoo Bakke.

Vesivoimajärjestelmiä kansallispuistoihin?

Suuri osa norjalaisista jäätiköistä on määritelty kansallispuistoiksi. Nykyiset varastoaltaat, kanavat ja vesivoimalat ovat näiden alueiden ulkopuolella.

Jostein Bakken mukaan tulevaisuudessa jäätiköiden sulamisvesialtaat voivat sulamisen seurauksena nousta ylemmäs vuoristoon kansallispuistojen rajojen sisäpuolelle.

– Jäätiköt ovat Norjan hienoimmissa paikoissa. Norjalaisilla on edessään poliittinen keskustelu siitä, aletaanko vesivoimalajärjestelmiä rakentaa kansallispuistoihin.

Uudet sulamisvesijärvet antavat Bakken mukaan uusia mahdollisuuksia, koska korkeammalta virtaava vesi voi tuottaa aiempaa enemmän energiaa.

– Energiantuotantomäärät voivat jopa kasvaa.