Jaakko Iloniemi: Yhteinen puolustus Ruotsin kanssa

"Ruotsin kanssa ollaan ottamassa jo sellaisia askeleita, jotka ainakin mahdollistavat yhteisen puolustuksen. Se, jos mikään kertoo siitä, että tilannearvio Pohjanlahden molemmin puolin on olennaisesti muuttunut", Jaakko Iloniemi kertoo tänään julkaistussa kirjassaan Maantieteelle emme mahda mitään (Docendo 2015).

"Molempien maiden puolustusministerit ovat selostaneet julkisuudessa puolustusvoimien yhteistoiminnan uusia yhteisiä suunnitelmia. Edelleen kyseessä on yhteistyö ilman varsinaista sotilaallista liittoutumissopimusta. Suunnitelmat osoittavat kuitenkin, että jos siihen olisi tarvetta, kummankin maan puolustusvoimat ovat valmistautuneet tiiviiseen puolustusytheistyöhön."

Mahdollisuus yhteistoimintaan

Iloniemi viittaa keväällä julkaistuun, Suomessa vähälle huomiolle jääneeseen Ruotsin puolustuspoliittiseen selontekoon, jossa yhteistoiminta Suomen kanssa mainitaan selkeästi.

"Puolustusyhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä tulee kehittää niin, että se käsittää operatiivisen suunnittelun ja valmistautumisen siviili- ja asevoimien käyttöön eri tilanteissa. – Yhteistyö sisältää mahdollisuuden yhteistoimintaan mutta ei merkitse sitoumuksia", Iloniemi referoi ruotsalaista selontekoa. 

Suomessa viime perjantaina vieraillut Ruotsin puolustusministeri Peter Hulqvist vahvistikin, että Ruotsi haluaa valmistautua puolustusyhteistyöhön Suomen kanssa myös kriisitilanteessa vaikka puolustusliitosta ei olekaan kysymys. 

Sopimus Naton kanssa

Lähentymistä on tapahtunut myös Naton kanssa.

Viime vuonna Suomi ja myös Ruotsi neuvottelivat Naton kanssa sopimuksen, jota kutsutaan isäntämaasopimukseksi. Siinä on suuntaviivat tilanteelle, jossa Suomi ja Ruotsi voisivat ottaa vastaan Naton apua, jos kansainvälinen tilanne niin vaatii.

Iloniemen mukaan suomalais-rutosalainen puolustuspoliittinen yhteistyö että Naton kanssa solmittu isäntämaasopimus ovat siinä mielessä samankaltaisia, että kummassakin tapauksessa luodaan valmiuksia yhteistoimintaa kriisin sattuessa. Lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta korkeimman poliitisen tason päätöksillä. 

Iloniemi harmittelee, että Suomi ei liittynyt Natoon jo 90-luvulla, jolloin liittyminen ei olisi ollut idänsuhteiden takia ongelma. Nykyisessä Sipilän hallituksen ohjelmassa mahdollisuutta liittyä Natoon pidetään avoimena, jota Iloniemi pitää tyhjää parempana.