Tänään on kulunut tasan sata vuotta siitä, kun Suomen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen. Satavuotisjuhlien kunniaksi vuoden 1917 senaattorien jälkeläiset kokoontuivat tänään aamupäivällä valtioneuvoston linnaan nykyiseen tasavallan presidentin esittelysaliin. Itsenäisyysjulistus annettiin samassa salissa.
Senaattorisukujen edustajat saapuivat Senaatintorille vuodelta 1924 peräisin olevalla linja-autolla. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) otti heidät vastaan valtioneuvoston linnan edustalla.
Tilaisuudessa esiteltiin itsenäisyyssenaatin jäsemnet ja heitä edustaneet sukujen jäsenet sekä kerottiin itsenäisyysjulistuksen synnystä.
Niin sanotussa itsenäisyyssenaatissa oli yksitoista jäsentä ja koostumukseltaan porvarillinen. Senaattia johti myöhemmin tasavallan presidentiksi valittu P.E. Svinhufvud. itsenäisyyssenaatin jäsenistä myös Kyösti Kalliosta tuli myöhemmin presidentti.
Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen äänestyksen jälkeen 6.12.1917.
Senaattia ryhdyttiin itsenäistymisen jälkeen kutsumaan hallitukseksi. Itsenäisyyssenaatti istui vuoden 1918 toukokuun lopulle ja toimi sisällissodan syttymisen jälkeen Vaasassa.
Katso video koko tapaamiessta Valtioneuvoston sivuilta.
Paikalla oli edustaja jokaisesta itsenäisyyssenaatin suvusta:
Erkki-Juhani Taipale, Juhani Arajärven tyttärenpoika
Marjaana Castrén, Jalmar Castrénin pojanpojantytär
Yrjö Castrén, Arthur Castrénin edustaja, edustaa Castrénien kolmatta haaraa
Carl-Johan Frey, Alexander Freyn veljen pojanpoika
Juha Kallio, Kyösti Kallion pojanpojanpoika
Riikka Louhivuori, O.W. Louhivuoren veljen pojantytär
Aarne Pehkonen, E.Y.Pehkosen veljen pojanpoika
Kaarina Reenkola, Heikki Renvallin pojanpojantytär
Kai Talas, Onni Talaksen tyttärenpojanpoika
Markku Aalto-Setälä, E.N.Setälän sisaren pojanpojanpoika
Eino Svinhufvud, P.E.Svinhufvudin pojanpojanpoika