Itsemurhien määrän lasku pysähtynyt

Pieni tilastopiikki on yllättänyt alan asiantuntijat, sillä itsemurhatapausten määrä oli miltei yhtäjaksoisessa laskussa koko 1990-luvun.

Tapausten määrän vakiintumista 1200:n tienoille on tulkittu kahdella tavalla. -On pohdittu, kertovatko luvut vain kausiluonteisesta vaihtelusta vai onko uusi nousu alkanut. Itsemurhien määrä kulkee usein käsi kädessä alkoholin saatavuuden kanssa, joten voisi sanoa, että hyviä aikoja ei Suomessa ole ainakaan odotettavissa, sanoo Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist.

Itsemurhien määrän kasvua voi ennustaa myös yleisen taloudellisen tilanteen takia. Yleensä tilastopiikki löytyy nousukauden viimeisiltä vuosilta, kun töitä on paiskittu äärirajoille asti ja kun ensimmäiset merkit epäonnistumisista ovat ilmassa.

Entistä useammin lääkkeillä

1990-luvun itsemurhalukujen hiipumista on selitetty sekä etenkin masennuksen eli depression hoidon tehostumisella ja isoilla itsemurhien ehkäisyhankkeilla.

Masennukseen puuttumisella ja psyykelääkkeiden käytön yleistymisellä on kuitenkin ollut myös haittapuolensa. -Psykotrooppisten lääkkeiden käyttö itsemurhan välineenä on ollut kasvussa samaan tahtiin niiden käytön yleistymisen kanssa. Vaikka itsemurhien määrä on ollut laskussa, nimenomaan lääkkeillä itsensä tappaneiden määrä on ollut koko ajan nousussa, sanoo Lönnqvist.

Erilaiset lääkkeet ovat Suomessa jo toiseksi merkittävin itsemurhatapa, ja vuonna 2001 itsemurhan tehneistä melkein joka kolmas päätti päivänsä lääkkeellä. Hieman enemmän kuolinsyytilastoihin kirjattiin hirttäytymisitsemurhia, noin 360 kappaletta.

-Lääkkeillä itsemurhan tekevät etenkin naiset, miehet taas päättävät päivänsä väkivaltaisemmin hirttäytymällä tai ampumalla. Molemmilla miltei yhtä yleistä on itsemurhan liittyminen alkoholin käyttöön, sillä valtaosa oman käden kautta kuolleista kuoli alkoholia veressään, Lönnqvist tulkitsee.

Eniten idässä ja pohjoisessa

Vuonna 2001 itsemurhan tehneistä melkein 80 prosenttia oli miehiä. Lukumäärissä tarkasteltuna eniten itsemurhia tekivät 40-55 -vuotiaat miehet ja 35-55 -vuotiaat naiset.

-Miehillä alttius itsemurhaan on isompi silloin, kun koulutus ja tulotaso on alhainen. Naisten itsemurhat vaikuttavat enemmänkin reagoinnilta lähipiirin ongelmiin. Riskiryhmän huiput löytyvät sekä korkeasti koulutetuista että alemman tulotason parista, arvioi Lönnqvist.

Alueellisesti tarkasteltuna itsemurhia tehdään edelleenkin eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa. Isoin suhteellinen itsemurhakuolleisuus on Kainuussa, Lapissa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa, mutta naisten itsemurhia tapahtuu suhteellisen paljon myös Uudellamaalla.

-Vaikka työttömyys ei suoranaisesti lisää itsemurhariskiä, pohjoisen ja idän muuttotappioseuduilla itsemurhien taustalla on keski-ikäisten miesten syrjäytymistä. Etelä-Suomessa kovilla taas ovat etenkin korkeasti koulutetut naiset, summaa Lönnqvist.

(MTV3-STT)