Tällä viikolla nimipäiviään viettää yli 600 000 suomalaisnaista. Naistenviikon juuret ovat keskiajalla. Jo tuolloin tiedettiin, että nyt elämme vuoden runsassateisimpia aikoja.
Naistenviikkoa juhlitaan 18.-24. heinäkuuta, jolloin jokainen viikonpäivä on pyhitetty naisten nimipäiville. Hauskan viikon juuret ovat keskiajalla, jolloin samalla viikolla juhlittiin kahden pyhimyksen, Pyhän Maria Magdalenan ja Kristina-neitsyen merkkipäiviä. Kaikkiaan naistenviikon muotoutuminen nykyisenlaiseksi kesti 1600-luvulta 1950-luvulle. Naistenviikon almanakkaan tuli pikku hiljaa lisää nimiä, kuten Saara, Marketta, Olga ja Riikka.
Vanha kansa seurasi naistenviikon sateita, koska tuolloin elettiin parasta heinäntekoaikaa. Runsaiden sateiden katsottiin johtuvan "akoista, jotka itkevät aina". Sateisesta vuodenajasta keksittiin myös hauskoja sananlaskuja, kuten "Matleena itköö mielellään" tai "Reeta pissii pirahuttaa". Vanha kansa oli siinä mielessä oikeassa, että naistenviikolla sataa tilastojenkin mukaan paljon. Täysin poutaista naisten viikolla on harvoin, keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Useammin on viikkoja, jolloin voi sataa jopa jokaisena seitsemänä päivänä. Keskimäärin naistenviikolla sataa kolmena neljänä päivänä viikossa.
Nimillä on pitkä historia
Naistenviikko alkaa Riikan, Frederikin, Fredin ja Frederikan nimipäivillä. Riikka on lyhenne Fredika-nimestä, joka taas johtaa Pyhään Fredericukseen. Hän oli vuonna 838 kuollut Utrechtin piispa.
Tiistaina saa onnitella Saaraa, Saria, Saraa, Sallaa, Sallya ja Sallia. Saara oli patriarkka Abrahamin puoliso, joka tunnettiin kuuliaisuudestaan ja alamaisuudesta miehelleen. Uuden testamentin mukaan hän on kaikkien kristittyjen vaimojen esikuva.
