Jari Isometsä nousi suuren yleisön tietoisuuteen Albertvillen olympialaisissa 1992.
Hän toi viestihiihdon ankkuriosuuden taistelullaan Suomelle pronssia. Isometsä kukisti loppusuoralla Ruotsin Torgny Mogrenin, jota pidettiin lähes lyömättömänä kirikamppailuissa.
Albertvillen kisojen jälkeen Isometsä lunasti paikkansa Suomen joukkueen luottomiehenä. Hän kuului maajoukkueeseen läpi 1990-luvun ja 2000-luvun alussa.
Isometsän ainoaksi henkilökohtaiseksi arvokisamitaliksi jäi Thunder Bayn MM-kisojen takaa-ajosta saavutettu pronssi 1995. Hän hiihti hopealle Lahden MM-kisojen takaa-ajossa 2001, mutta tulos hylättiin dopingin takia.
Isometsä oli ensimmäinen kuudesta suomalaishiihtäjästä, joka kärähti Lahden kisoissa.
Isometsän huippu-ura käytännössä päättyi Lahden doping-skandaaliin 2001, kun hän jäi kiinni Hemohes-nimisen plasmanlaajentajan käytöstä. Kilpailukiellon kärsittyään Isometsä hiihti vielä kilpaa jonkin aikaa.