Islannin voimakas tulivuorenpurkaus voi kestää kuukausia – evakuoitu kaupunki yhä vaarassa

– Maahan avautuu rakomainen purkausaukko, josta tulee suhteellisen rauhallisesti laavaa eli sulaa kiveä maan pinnalle ja muodostuu laajoja laavakenttiä.

Islannin lounaisosassa Reykjanesin niemimaalla käynnistyneen purkauksen alussa laavaa virtasi raosta maan pinnalle noin 100–200 kuutiometriä sekunnissa. Raon pituudeksi arvioitiin noin neljä kilometriä.

– Neljän kilometrin purkausaukko on varsin pitkä. Tällä alueella purkaus oli alussa myös hyvin voimakas. 100–200 kuutiometriä sekunnissa on paljon. Nyt on kuitenkin huomattu, että vaikka purkaus alkoi hyvin voimakkaana, on voimakkuus laskenut.

Lue myös: Suora lähetys Islannista: Laavaa virtaa jopa 200 kuutiometriä sekunnissa

Voimakas alku tyypillistä

Aiemmin Islannissa Pohjoismaisen vulkanologisen instituutin tutkijana toimineen Nikkolan mukaan Islannin purkauksille on tyypillistä, että ne alkavat hyvin voimakkaina. Ylipaineen hieman laskiessa purkaus rauhoittuu.

– Nyt ollaan siinä vaiheessa, että aluksi neljä kilometriä pitkä rako ei ole enää neljää kilometriä, vaan purkausaktiivisuus alkaa jo keskittyä yksittäisiin pisteisiin sen raon varrella.

Nikkolan mukaan laavavirrat voivat helposti virrata kilometrien matkan. Virtojen pituuksia voidaan arvioida laavan koostumukseen ja purkauksen voimakkuuteen perustuvilla matemaattisilla malleilla.

– Tälläkin hetkellä Islannin yliopistossa varmasti lasketaan tällaisia purkausmalleja ja katsotaan, mihin päin niitä (virtoja) menee.

Lue myös: Lämpeneekö vai viileneekö? Tulivuorenpurkauksen vaikutus ilmastoon on "kaksipiippuinen juttu"

"Tulivuoret eivät noudata reseptiä"

Purkauksen kestosta on esitetty erilaisia arvioita. Purkauksen mahdolliseksi kestoksi on esitetty esimerkiksi yli kolmea viikkoa ja 7–10 päivää. Nikkolan mukaan arvioiden erilaisuus kertoo siitä, että kestoa on vaikeaa ennustaa.

– Kukaan ei tiedä kuinka kauan purkaus kestää. Se voi olla parista päivästä kuukausiin. Tämä tulivuorenpurkaus sattui Svartsengin tulivuorisysteemissä. On arvioitu, että aiemmat purkaukset ovat kestäneet siellä kolmisen kuukautta. Se voisi olla aika tyypillinen aika, jos katsotaan aikaisempia muinaisia purkauksia. Valistuneita arvauksia voi antaa, mutta tietoa ei kellään ole.

Nikkolan mukaan purkauksen kestoa on vaikeaa arvioida, koska tulivuoret "eivät noudata tiettyä reseptiä". Samankin tulivuoren purkaukset saattavat olla keskenään hyvin erilaisia.

– Paljon riippuu siitä, millainen maanalainen magmasäiliö syöttää laavaa maanpinnalle. Ja nämä magmasäiliöt usein tahtovat järjestää itsensä uudelleen purkausten välissä.

Kaupunki evakuoitiin aikaa sitten

Purkauspaikasta vain muutaman kilometrin päässä sijaitseva Grindavikin kaupunki evakuoitiin jo marraskuun alkupuolella purkausuhan vuoksi. Tuolloin maanjäristykset olivat ravistelleet Reykjanesin niemimaata.

– Marraskuun alussa havaittiin, että Grindavikin kaupungin alle ja kaupungista pohjoiseen muodostui levymäinen magmasäiliö siihen kohtaan, missä tämä purkaus nyt on. Se oli niin voimakas tapahtuma, että Grindavikiin tuli valtavia maanvajoamia, Nikkola kertoo.

Tulivuoren purkauksen ennakoitiin tapahtuvan nopeasti, jopa päivien sisällä.

– Niin ei käynytkään. Näytti hetken jo siltä, että maanalainen magmasäiliö jähmettyi osin paikoilleen. Mutta näköjään syvemmältä syötettiin koko ajan uutta magmaa, ja nyt magma pääsi pinnalle. Paikalla oli yhä vaara-alue päällä ja tutkijat arvioivat purkauksen mahdollisuuden edelleen korkeaksi.

Purkaus virtaa tällä hetkellä kohti pohjoista eli pois päin Grindavikista. Tästä huolimatta purkaus voi yhä uhata tällä hetkellä tyhjillään olevaa muutaman tuhannen asukkaan rannikkokaupunkia.

– On mahdollista, että purkauskohta muuttuu hieman tai että jonkin verran laavaa alkaa virrata myös Grindavikin kaupunkiin. Vaikka tällä hetkellä näyttää, että purkauksen kohta oli onnekas ja laava virtaa pois päin kaupungista, on Grindavik silti vaarassa. En usko, että sinne päästetään ihmisiä takaisin.

Nikkolan mukaan nyt alkanutta laavapurkausta syöttävä maanalainen magmasäiliö ulottuu meren alle asti. Näin ollen oli olemassa myös mahdollisuus, että purkaus olisikin alkanut veden alla. Tuolloin purkauksesta olisi levinnyt myös tuhkaa.

– Nyt tuhkaa ei synny, koska laavaa purkautuu korkealla vuoristossa melkein keskellä Reykjanesin niemimaata.

Räjähdysmäisyys erona

Islannissa Eyjafjallajökull-jäätikön alla vuonna 2010 alkanut tulivuorenpurkaus aiheutti tuhkapilviä, jotka nousivat kilometrien korkeuteen. Euroopan ylle levinnyt tuhkapilvi lamaannutti lentoliikennettä laajasti, myös Suomessa.

Nyt vastaavaa ei käy, ja syynä on purkaustapa. Vuoden 2010 purkaus tapahtui räjähdysmäisesti jäätikön alla.

– Siitä tuli paljon tuhkaa. Sula kivi jähmettyi hyvin hienojakoiseksi tuhkaksi heti purkausalueesta pois päästyään ja nousi korkealle ilmakehään. Nyt näin ei tapahdu, sillä rakopurkauksesta tulee vain laavaa ja vulkaanisia kaasuja.

Purkauksen räjähdysmäisyyteen vaikuttavat Nikkolan mukaan laavan koostumus sekä kaasujen määrä verrattuna sulaan kiviainekseen magmassa.

– Jos kaasuja on vähemmän, tapahtuu purkautuminen rauhallisemmin. Toinen asia on se, kuinka helposti valuvaa laava on. Löysempi laava purkautuu rauhallisemmin, kun taas hyvin sitkas laava on räjähdysalttiimpaa.

Lue myös: Lamauttaako tulivuorenpurkaus taas Euroopan lentoliikenteen? Näin kävi Islannin tuhkapilvien kanssa vuonna 2010