Isänmaallinen mies

Suomi 2013. Ohjaus: Arto Halonen. Käsikirjoitus: Arto Halonen ja Jouni K. Kemppainen. Tuotanto: Arto Halonen, Igor A. Nola. Kuvaus: Hannu-Pekka Vitikainen. Leikkaus: Tuuli Kuittinen. Musiikki: Alfi Kabiljo. Pääosissa: Martti Suosalo, Pamela Tola, Janne Reinikainen, Mikko Kouki, Satu Paavola, Hannu-Pekka Björkman, Pirjo Lonka, Kari Ketonen, Lauri Tilkanen ja Katja Küttner. Kesto: 96 min.

Veritankkauksesta, viinanjuonnista ja suomalaisen hiihdon 1980-luvun nopeasta nousukiidosta on saatu aikaan hirtehisen hauska elokuva.

Ohjaaja Arto Halosen dokumentti Sinivalkoinen valhe (2012) oli erinomaisen terävä selonteko suomalaisen – ja siinä samassa kansainvälisen – maastohiihdon doping-historiasta. Nyt Sinivalkoinen valhe saa jatkoa samojen tekijöiden voimin: Isänmaallinen mies (2013) on 1980-luvulle sijoittuva tragikoominen satiiri Suomen hiihdon salaisesta aseesta.

Työttömäksi jäänyt Toivo (Martti Suosalo) saa nimensä mukaisen aseman hiihtomaajoukkueen huoltotiimissä, kun viaton verenluovutus paljastaa hänen suonissaan kiertävän kerrassaan mahtitavaraa.

Toivon punasoluilla on mahdollista päästä takaisin mitalikantaan, etenkin jos ne tankataan sivakoitsijoiden kirkkaimman lupauksen Ainon (Pamela Tola) verenkiertoon.

Toivon matka vie pian kansainvälisille kilpaladuille, joiden laitamilla käydään hämärää pilleribisnestä ja sekoillaan suomalaiskansallisesti sönköttäen. Vaan miten mahtaa supermiehen moraali kestää varatankkina toimimisen?

”Oletko sinä, Toivo, isänmaallinen mies?” tyytyy päävalmentaja Ilmo (Janne Reinikainen) kuittaamaan moiset epäilyt. Tarkoitus pyhittää keinot, ja se tarkoitus on isänmaan kunnia.

Isänmaallinen mies on tervetullut sisarteos Sinivalkoisen valheen tinkimättömälle totuuden etsinnälle. Fiktio kurkistaa uskottavasti kulissien taakse, löytyyhän sen pohjalta sama taustatyö kuin vuotta aikaisemmasta dokumentista.

Elokuva muistuttaa kirpeästi miten suhteettoman ja vääristyneen aseman kansainvälinen urheilumenestys sai suomalaisessa yhteiskunnassa, ja millaiset mittasuhteet urheilupomojen ahneudella pahimmillaan voi olla.

Elokuvan parasta antia ovat sen loistavat näyttelijät. Martti Suosalo hellyttää hiihtomaajoukkueen heittopussina, josta imetään kirjaimellisesti kaikki irti. Myös Toivon sydänriepu joutuu koville Pamela Tolan määrätietoisen elovenatytön pyörityksessä.

Janne Reinikaisen päävalmentajalle tai Satu Paavolan ja Lauri Tilkasen hiihtäjäsisaruksille ei tarvitse kaukaa tosielämän vastineita hakea. Napakoita totuuksia nasauttelevan ”Ilmon” kohdalla esikuva on jo liiankin ilmeinen.

Vielä hupaisampia hahmoja löytyy taustaporukasta. Mikko Koukin viinaan menevä vilunki-ville ja Hannu-Pekka Björkmanin juureva juristi jäävät elävästi mieleen. Mainio on myös Toivon vaimoa esittävä Pirjo Lonka, jota eivät miehen omantunnon tuskat kiinnosta maajoukkueen mehevien menestysbonusten rinnalla.

Teksti: Outi Heiskanen

Lue myös:

    Uusimmat