Alkoholi on haitallisin päihde, jos haitallisuutta mitataan käytöstä sekä yksilölle että yhteiskunnalle aiheutuvina haittoina. Seuraavilla sijoilla olivat heroiini, crack-kokaiini ja metamfetamiini. Jos kuitenkin vertaillaan pelkästään käyttäjälle kohdistuvia haittoja, tipahtaa alkoholi listauksessa neljänneksi.
Kummankin mittaustavan haitattomimmiksi aineiksi tulivat psilosybiinisienet, LSD sekä korvaushoidossa käytetty buprenorfiini, joka on esimerkiksi Subutexin vaikuttava aine.
Mitä grafiikka näyttää?
Katso yllä olevasta grafiikasta, mitkä päihteet ovat tutkimuksen mukaan haitallisimpia milläkin mittarilla. Klikkaamalla vasemmalla olevia aihesanoja voi valita, mitä haittoja grafiikka näyttää. Aluksi grafiikka näyttää kaikki haitat yhdessä.
Huumausaineiden kuvaukset perustuvat Päihdelinkin tietoihin ja dosentti Markus Strovikin haastatteluun.
Tiedot selviävät Journal of Psychopharmacology -tutkimusjulkaisussa kesäkuussa 2015 julkaistusta artikkelista. Siinä joukko 21 EU-maan huumeasiantuntijoita vertaili ja pisteytti huumausaineiden haittoja eri kriteerien perusteella. Artikkeli pohjautuu vuonna 2010 Lancetissa julkaistuun Ison-Britannian huumehaittoja analysoineeseen artikkeliin.
Asiantuntija: Alkoholi ansaitusti ykkössijalla
Itä-Suomen yliopiston farmakologian dosentti Markus Storvik ei ole yllättynyt alkoholin kärkisijasta.
– Kieltämättä suomalaiset juovat yhtä maailman vaarallisimmista päihteistä, muiden aineiden haittoja vähättelemättä. Alkoholin vaarallisuus tiedetään, mutta unohdetaan helposti, hän toteaa.
Alkoholin välittömistäkin terveyshaitoista huolimatta hänen mukaansa kaikkien päihteiden käytössä olennaista on käyttökonteksti. Sillä kuinka paljon päihdettä käytetään, kuinka usein ja missä tilanteessa on merkittävä rooli sen haittoihin.
– Kun pohditaan käyttäjiin kohdistuvia erilaisia haittoja, käyttötapa vaikuttaa hirveän paljon. Eri kulttuuripiireissä käytetään päihteitä eri tavoin ja alkoholihaittoihinkin voidaan vaikuttaa monilla tavoilla.
Storvikin mukaan tutkimus korosti alkoholin sosiaalisia haittoja. Hänen mukaansa Suomessakin korostuvat humalajuomisen aiheuttamat sosiaaliset ongelmat sekä alkoholin ja väkivallan suhde.
Hän korostaa alkoholilla kuitenkin olevan monia välittömiä terveyshaittoja. Päihdyttävä vaikutus ei ole ainoa haitallinen vaikutus, sillä terveyshaitat, addiktio ja kasvava sairausriski haittaavat yksilöä. Lisäksi alkoholi lisää väkivaltariskiä aiheuttaen ympäristölle monia haittoja.
Haitat vaihtelevat maittain
Storvik muistuttaa, että tutkimus käsittelee EU:ta keskiarvona. Eri mailla on omat ominaispiirteensä sen suhteen, mitkä huumehaitat korostuvat. Tämä vaikuttaa yhteiskuntaan kohdistuviin haittoihin, vaikka yksilöön kohdistuvat haitat pysyvät samana maiden välillä.
– Esimerkiksi amfetamiinin käyttö on pohjoiseurooppalainen ilmiö, minkä vuoksi sen käyttöön liittyvät haitat korostuvat meillä.
Suomessa ei myöskään tavata juuri heroiinia, kun taas opioidivieroituksessakin käytetty buprenorfiinin käyttö on huomattavan yleistä, mikä lisää siihen liittyvää rikollisuutta suhteessa muuhun EU:hun. Vastaavasti heroiinin haitat ovat Suomessa pienemmät.
Storvik myös muistuttaa, että tutkimuksessa eri haitoille annettiin erilaiset painotukset, ja nämä valinnat ovat arvoperustaisia.
– Asiantuntijat antoivat eri haitoille omat painotuksensa sen mukaan, miten arvottivat niiden tärkeyden. Onko haitallisempaa se, että aine aiheuttaa riippuvuutta, se että se aiheuttaa kuolleisuutta vai että se lisää rikollisuutta? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, hän toteaa.
Artikkelissa painotettiin muun muassa yhteiskunnan kuluja, muihin kohdistuvia vammoja sekä perheiden hyvinvointia. Storvik kuvailee tutkijaryhmän tulosta valistuneiden asiantuntijoiden arvioksi.
Haittavertailussa ei huomioida sekakäyttöä
Artikkelissa on muitakin seikkoja, jotka on huomioitava sen tulkitsemiseksi. Esimerkiksi buprenorfiini on osallisena valtaosassa Suomen huumausainekuolemista, vaikka se on listauksen loppupäässä. Vastaus tähän on sekakäytössä.
– Buprenorfiini ei ole erityisen vaarallista, mutta yhteiskäyttö erityisesti alkoholin ja lääkkeiden kanssa aiheuttaa kuolemista valtaosan.
Artikkelissa taas käsiteltiin yksittäisten päihteiden kykyä aiheuttaa erilaisia haittoja, eikä siinä huomioitu esimerkiksi käyttötilannetta tai -tapaa.
Tästä huolimatta Storvik pitää Subutexia heroiinia helpompana ilmiönä Suomen huumekentällä. Kun Subutexiin itseensä on vaikea kuolla, on heroiinissa yksin tappava potentiaali.
Heroiinin sijaan riskinä ovat Storvikin mukaan huumausaineongelmaisten lääkekäytöistä varastamat aineet, kuten fentanyyli. Toisin kuin buprenorfiini, nämä aineet ovat tappavia.
”Pieni riski ei koskaan tae turvallisuudesta”
Psilosybiinisienten ja LSD:n sijoittumista kahdeksi vähähaittaisemmaksi huumeeksi Storvik pitää perusteltuna.
– Tutkimusten mukaan niin kutsuttujen klassisten psykedeelien, kuten psilosybiinin ja LSD:n, hyödyt ja haitat ovat pelkästään psyykkisiä. Ne eivät myöskään aiheuta riippuvuutta sillä tavalla kuin huumeista yleensä ajatellaan. Fyysisestikään esimerkiksi sieniä ei voida pitää vaarallisena, ellei henkilö erehtynyt sienestä.
Storvikin mukaan artikkelin perusteella ei kannata tehdä jakoa haitallisten ja haitattomien päihteiden välillä. Käyttäjällä ja käyttökontekstilla on suuri vaikutus haittoihin.
– Kuten usein todettua, pieni riski ei koskaan ole tae turvallisuudesta, hän toteaa.
Korjaus 5.12 kello 13.18: Juttu sisälsi alunperin interaktiivisen grafiikan, joka jouduttiin poistamaan teknisten ongelmien vuoksi. Ongelmat vääristivät grafiikan lukuja, minkä takia osa luvuista oli virheellisiä. Samalla otsikosta postettiin myös teksti "Interaktiivinen grafiikka".
Korjaus 8.12. kello 12.55: Juttuun kuuluva interaktiinen grafiikka on korjattu ja lisätty jutun alkuun. Otsikkoon on palautettu teksti "Interaktiivinen grafiikka".