Informaatiosota nykysodankäynnin avain – toi Krimin Venäjän syliin

Informaatiosota on ollut keskeinen Venäjän sotaväline jo viikkoja jatkuneessa Krimin kriisissä.

Ukrainalaiset ovat syyttäneet Venäjää Krimin asukkaiden aivopesusta median avulla. Venäjän mediassa on muun muassa annettu ymmärtää, että Kiovassa vallan ovat ottaneet uusnatsit, jotka uhkaavat Krimin venäläisiä.

Tämän lisäksi Venäjän mediassa on esitetty valheellista informaatiota Ukrainasta virtaavista pakolaisista ja rajuista mellakoista Krimillä. Venäjällä on ajettu alas medioita, jotka ovat uutisoineet Kremlin linjasta poikkeavaa tietoa kriisistä.

Informaatiosota onkin lisääntynyt nykyisessä sodankäynnissä, arvioi tutkimusryhmäjohtaja Arto Hirvelä Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitokselta. Hänen mukaansa Krimin informaatiosota on Venäjälle tyypillinen tapa käydä sotaa. Hirvelän mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan mielipiteisiin vastapuolella.

Venäjä sai esimerkiksi Ukrainan Venäjä-mieliset protestoimaan kaduille. Lisäksi Krimin kansanäänestyksessä yli 90 prosenttia äänestäjistä puolsi niemimaan Venäjään liittymistä.

Hirvelän mukaan Venäjä on käyttänyt informaatiosodassa hyväksi myös harhauttamista. Venäjä on järjestänyt sotaharjoituksia, joilla se on vienyt huomiota pois Krimiltä. Harhauttamista Hirvelän mukaan oli myös se, että Venäjä väitti kriisin alussa, että Krimillä olevat venäläissotilaat eivät ole sen lähettämiä.

Mediasotaa jo ennen kriisiä 

Venäläisjoukolla oli myös toinen psykologinen vaikutus, eli krimiläisten voittaminen Venäjän puolelle. 

– Sotilaat näyttivät, että Venäjä turvaa krimiläisiä tavalla, johon Ukraina ei pysty. Tämä liittyi propagandaan, jonka mukaan venäläiset ovat uhattuja Krimillä, Hirvelä sanoo.

Venäjä on hallinnut Krimiä mielikuvien avulla jo ennen varsinaista sotaa. Krimillä asuva Ukraina-mielinen Natalia Jegorova, 38, kertoo STT:lle, että Venäjä on onnistunut jo vuosikymmeniä vaikuttamaan Krimin asukkaiden mielipiteisiin.

– Kreml on työskennellyt pitkään saadakseen aikaan tuloksia, jotka näemme nyt. Se rakensi Sevastopoliin kauniita rakennuksia, järjesti isoja juhlia Venäjän laivaston juhlapäivänä ja maksoi suurempaa palkkaa Krimillä oleville työntekijöilleen kuin vastaavassa tehtävässä olevat ukrainalaiset tienaavat.

Lisäksi Krimillä pääuutislähteinä ovat jo vuosien ajan olleet venäläiset kanavat, jotka ovat omalta osaltaan vaikuttaneet alueen myötämielisyyteen Venäjää kohtaan, Jegorova uskoo.

Hirveläkin arvioi, että Venäjä on käynyt informaatiosotaa Krimillä jo ennen kriisin kärjistymistä.

– Tietoylivoima jäi venäjänkieliselle medialle. Ukrainalaisia lähetyksiä häirittiin, kuten myös matkapuhelinverkkoja.

Sosiaalinen media korjaa tietoja 

Myös Ukrainassa venäjänkielisiä kanavia on ajettu alas, mistä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on kritisoinut maata. Hirvelän mukaan Ukraina ei kuitenkaan pääosin ole pyrkinyt vaikuttamaan informaatiosodan keinoin. 

Hän huomauttaa, että vaikka viestinnän avulla käytävä sodankäynti on lisääntynyt, uudet viestintäkanavat, kuten sosiaalinen media, ovat omalta osaltaan korjanneet propagandan vaikutuksia.

– Kun Venäjän tiedot ukrainalaispakolaisista julkaistiin, se korjattiin sosiaalisessa mediassa nopeasti. Kansalaisten vaikutusvalta on kasvanut siinä suhteessa. Krimin suhteen se ei kuitenkaan toiminut.

Lue myös:

    Uusimmat