Asiantuntijat sanovat STT:lle uskovansa kuitenkin, että Turkissa on tapahtunut käänne parempaan.
Istanbulilainen yliopisto-opettaja Sevgi lukeutuu Turkin hyvätuloisiin, mutta hänkin saattoi kesällä vain haaveilla lomasta Euroopassa.
Lippujen hinnat hipovat pilviä, ja lisäksi yksi euro maksaa turkkilaisille jo lähes 30 Turkin liiraa – liiran arvonlaskun myötä euron hinta on yli kymmenkertaistunut vuosikymmenessä.
Haaveeksi jäänyt matka on kuitenkin nelikymppiselle Sevgille pikkujuttu verrattuna siihen, millaista on yrittää hallita arkea inflaation laukatessa valtoimenaan.
– Liha on todella kallista, kana on kallista, samoin juomat, vihannekset ja hedelmät. En ymmärrä, kuinka matalimman palkkatason työntekijät edes pystyvät enää syömään mitään, Sevgi miettii puhelimitse STT:lle.
Sevgi ei ole hänen oikea nimensä, mutta perheenäiti ei halua nimeään julki, koska pelkää presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallinnon talouspolitiikan arvostelemisen voivan johtaa ongelmiin.
Hinnat nousseet virallisia lukuja enemmän
Turkin virallisten lukujen mukaan hinnat nousivat elokuussa yli 9 prosenttia. Virallisesti ilmoitettu vuotuinen inflaatio hipoo nyt 60:tä prosenttia, mutta kaupoissa monien tuotteiden hinnat ovat vuodessa ainakin kaksinkertaistuneet.
Riippumattoman ENAG-tutkimuslaitoksen mukaan vuotuinen inflaatio ylitti elokuussa 128 prosenttia.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n selvityksessä kaikkien jäsenmaiden kansalaisista juuri turkkilaiset olivat eniten huolissaan toimeentulonsa riittämisestä viime vuonna.
Hintoja on myös vaikeaa seurata. Joskus ostoksen hinta voi yhtäkkiä nousta kassalla, jos hintoja ei ole päivitetty hyllyillä. Saman tuotteen hinta voi myös heitellä suuresti kaupasta toiseen.
– Koska meillä ei enää ole mielikuvaa hinnoista, päämme ovat aivan sekaisin, Sevgi selittää.
Moni Erdoganin kannattaja ei syytä presidenttiä
Talousvaikeuksista huolimatta Erdogan voitti toukokuun presidentinvaalit. Uskollisimmat kannattajat uskovat, että inflaatio johtuu vain myyjien ahneudesta.
Asiantuntijoiden mukaan yksi tärkeä syy inflaatiokurimukseen on Erdoganin rahapolitiikka. Hän on vuosia toistellut, että epäislamilaiset korot johtavat inflaatioon, vaikka talousasiantuntijat sanovat asian olevan toisin päin.
Vaalien jälkeen Erdogan yllätti tuomalla valtiovarainministeriksi kokeneen Mehmet Simsekin ja keskuspankin pääjohtajaksi Princetonin yliopistossa koulutetun Hafize Gaye Erkanin.
Erkanin johdolla keskuspankki aloitti korkojen nostamisen maltillisesti. Kun nousukiito jatkui, elokuussa keskuspankki nosti yllättäen ohjauskorkoa peräti 25 prosenttiin.
– Nyt kun korkoja on alettu nostaa, niin vähitellen inflaationkin odottaisi hellittävän. Rahapolitiikka kuitenkin välittyy reaalitalouteen usein pitkälläkin, jopa yli vuoden viiveellä. Pitänee siis odottaa ensi vuoteen, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto STT:lle.
Myös istanbulilainen ekonomisti Atilla Yesilada Global Source Partners -tutkimuslaitoksesta uskoo suunnan olevan parempaan, mutta nyt on tärkeää pitäytyä uudella linjalla lähestyvistä vaaleista huolimatta.
– Erdoganin aikeet ovat tässä tärkeitä, koska nämä henkilöt (Simsek ja Erkan) ovat vain virkahenkilöitä eikä heillä ole omaa valtapohjaa. He joutuvat tekemään, mitä Erdogan tahtoo, Yesilada huomautti STT:lle.
Seuraavan kerran Turkin keskuspankki tekee korkopäätöksen 21. syyskuuta.