Julkisen sanan neuvostolta langettavia päätöksiä – Iltalehden toimittaja käytti asemaansa väärin

JSN:n mukaan Iltalehden toimittaja käytti asemaansa väärin vetoamalla ammattiinsa ja ottamalla vastaan siten saadun edun reklamaatioprosessissa. Myös lehti toimi harkitsemattomasti, kun se hyväksyi edun vastaanottamisen osana juttuprosessia.

Toimittajan ja lehden toiminta oli omiaan vaarantamaan yleisön luottamuksen journalistiseen ammattietiikkaan.

Langettava päätös Parnassolle

Kirjallisuuslehti Parnassolle tuli langettava päätöksen kirjallisuusesseestä, josta oikaistiin yksi olennainen asiavirhe mutta jätettiin toinen oikaisematta pyynnöstä huolimatta.

JSN muistuttaa, että mielipiteellisessäkin, kriittisessä ja kärjekkäässä tekstissä tosiasiaväitteiden täytyy pitää paikkaansa.

Parnasso oikaisi selkeänä asiavirheenä väitteen siitä, että esseessä käsitellyn kirjan kirjoittajan isä olisi kuollut. Oikaisematta jäi kuitenkin toinen olennainen asiavirhe eli esseestä saatu käsitys, että kantelijan isä olisi ollut Berliinissä tietyssä tiedotustilaisuudessa vuonna 1989, vaikka hän tosiasiassa oli Suomessa.

Ilta-Sanomien juttu perustui markkinointimateriaaliin

Langettavan päätöksen sai myös Ilta-Sanomille jutusta, jossa hiihtäjä Iivo Niskasen kerrottiin etsivän televisiossa uusia kykyjä.

Juttu perustui JSN:n mukaan huippu-urheilijaa sponsoroivan yrityksen markkinointimateriaaliin, eikä jutun lähdettä kerrottu lukijalle edes keskeisten sitaattien osalta. Yleisöllä ei täten ollut mahdollisuutta erottaa markkinointimateriaalia journalistisesta sisällöstä. Kokonaisuutena juttu hämärsi journalismin ja markkinoinnin välistä rajaa.

Savon Sanomat ei korjannut olennaista asiavirhettä yksiselitteisesti

Savon Sanomille Julkisen sanan neuvosto (JSN) sen sijaan antoi langettavan päätöksen Viestikoekeskus-oikeudenkäyntiin liittyneestä jutusta.

Jutussa väitettiin, että Viestikoekeskuksen upseeri oli tutustunut tapauksessa syytettyinä olleisiin toimittajiin tiede- ja oikeustoimittajien järjestämässä Tutki-konferenssissa vuonna 2014, vaikka upseeri itse kertoi kuulusteluissa, että tutustui yhteen syytettyyn toimittajaan eri tilaisuudessa.

JSN:n mukaan lehti korjasi juttuaan neljä kertaa, mutta ei poistanut jutusta mainintoja Tutki-konferenssista. Korjaukset eivät oikaisseet olennaista asiavirhettä yksiselitteisesti. JSN:n mukaan Savon Sanomat olisi voinut tarkistaa päätelmänsä suoraan alkuperäislähteistä, muttei tehnyt niin.