Ilmaista nettipalvelua ei ole olemassa – tämän takia käyttöehdot pitää aina lukea

Iso ongelma

Jokainen käyttöehdot lukematta hyväksynyt tietää syyn käytökselleen: käyttöehdot ovat pitkiä, hankalalukuisia ja yleensä lähes käsittämättömiä.  Mustosen mukaan käyttöehtojen kielen taustalla on amerikkalainen kuluttajakulttuuri.

– Kaikki poikkeukset, jotka ovat mahdollisia, pitää listata. Siten valmistaja pyrkii suojaamaan omia etujaan, Mustonen kuvaa.

– Jos joku vahingossa sattuu käyttämään tuotetta väärin, eikä väärinkäyttömahdollisuutta ole listattu mihinkään, siinä tapauksessa amerikkalaisen mallin mukaan valmistaja joutuu pian maksumieheksi. Ja summat ovat hurjia. Tämä idea on periytynyt vähän jokaiseen paikkaan, nettiaikakautena entistä enemmän.

Käyttöehtojen hankala kapulakieli selittyy sillä, että ehdot ovat yleensä juristien kirjoittamia.

– Kaikkihan me tiedämme, että kun puhutaan lakipykälistä ja niihin liittyvästä terminologiasta, tekstistä tulee vakavasti tulkittavaa, Mustonen sanoo.

– Tämä johtaa siihen tilanteeseen, että emme kauhean mielellämme lähde käyttöehtoja lukemaan, käyttämään aikaa ja väkisin ymmärtämään niitä. Tämä on iso ongelma.

Kuvituskuva, lainaus Eduskunta.fin käyttöehdoistaCopyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press

Vaikka käyttöehdot ovat rasittavaa luettavaa, ne pitäisi silti kahlata läpi. Hyväksyn käyttöehdot -nappulan painaminen tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että hyväksyt ehtojen jokaisen hankalankin lauseen. Olet kenties sanonut "kyllä" sille, että tietojasi ja kuviasi saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.

– Tästä on hankala lähteä riitelemään, jos tulee toisiin ajatuksiin. Kun on hyväksynyt käyttöehdot, on antanut toiselle osapuolelle valtuudet käyttää tietojaan. Tämän takia käyttöehdot pitäisi lukea, mutta kyllä se aika tuskallista on, Mustonen kuvaa.

Eli voisiko käyttöehdot hyväksymällä vahingossa sitoutua ostamaan jotakin? Tilaamaan vaikkapa lehden kerran kuussa koko loppuelämänsä ajan?

Periaatteessa kyllä.

Yllättävässä tilanteessa kuluttajansuojalainsäädäntö ja muut kuluttajaa suojaavat pykälät tosin voivat tulla apuun.

– Mutta silloinkin valittaminen johtaa jonkinlaiseen prosessiin: valituskierteeseen, jossa joudutaan käyttämään asiantuntijaa apuna, ja todennäköisesti se tulee maksamaan jotakin, Mustonen sanoo.

Kuvituskuva, lainaus Oikotie.fin käyttöehdoistaCopyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press

Tieto on kauppatavaraa

Ilmaispalveluihin kannattaakin suhtautua vanhan sanonnan mukaan: ilmaista lounasta ei ole.

– Se pätee hyvin. Ilmaispalvelut ja -ohjelmistot, mikä tahansa ilmainen, yleensä edellyttää jonkinlaisen sopimuksen tekemistä. Sopimus tarkoittaa näitä käyttöehtoja. Siellä tyypillisesti annetaan oikeuksia omien tietojen käyttämiseen esimerkiksi itselle suunnattuun markkinointiin, tai tietojen välittämiseen kolmannelle osapuolelle, Mustonen kuvaa.

– Facebook, Google ja muut valtavat palvelut perustuvat ilmaisuuteen, mutta ilmaisuus on valitettavasti harhaa. Tieto, jota itsestämme olemme antaneet, on kauppatavaraa, jolla yritykset pyörittävät bisneksiään.

Osittainen lähde: Safeandsavvy.f-secure.com

• Eilen12:09
  Ero

  Janne Naakka muisteli raastavaa eroaan suorassa lähetyksessä – nyt rinnalla on uusi kumppani
• pe20:02
  Barack Obama

  Trump jakoi rasistisen videon Obamasta: Valkoiselta talolta erikoinen selitys
• to17:52
  Lapset

  Hallitus etsii keinoja rajoittaa lasten ja nuorten somen käyttöä
• 1.2.09:24
  Urheilu

  Onlyfansiin liittynyt olympiavoittaja avoimena – tähän Lisa, 31, vetää rajan
• 30.1.10:29
  Ilmiöt

  Mikä ihmeen analog bag? Tästä trendissä on kyse
• Lataa lisää