Ikkunaremontti rivitaloyhtiössä

Esimerkkikohteessamme oireita oli havaittu jo pitkään. Kun ikkunoita jouduttiin pesemään syksyisin ja talvisin, avaaminen oli vaikeaa ja joskus mahdotonta: lukot murtuivat. Yhdessä jos toisessakin asunnossa vedon tunne oli pikku hiljaa lisääntynyt. Asia otettiin esille yhtiökokouksessa useampanakin vuotena, mutta vasta pitkän pohdinnan jälkeen todettiin niin tilanteen kuin asukkaidenkin alkavan olla riittävän kypsiä remontin aloittamiseksi.

On tavallaan erikoista, kuinka harvoin rivitaloissa näkee käynnissä olevia ikkunaremontteja - omakoti- ja kerrostaloissahan se on varsin yleinen näky. Asialle on kuitenkin selityksensä, paljastaa Juhani JoensuuFenestra Oy:stä:
Suomen rivitalokanta on vielä niin nuorta! Ne tulivat muotiin vasta 1960-luvulla. Ikä ei siis sinänsä aiheuta muutostarvetta. Ne olivat kuitenkin vielä varsin kehittymättömiä: kaksilasisia, usein yläsaranoituja ja aina pelkästään puuikkunoita, ja se on nyt alkanut lisätä remonttipaineita.

Joensuu kuvaakin tilanteen nopeaa muuttumista suorastaan "päälle kaatumiseksi." Siksi Fenestrassa on perustettu kokonaan oma yksikkönsä juuri rivitalojen ikkunanvaihtoa varten.

Yleensähän näissä pienissä rivitaloissa on asukasisännöitsijä. Otamme yhteyttä heihin päin ja lähdemme sitten liikkeelle keskustelun pohjalta. Tilanne tarkastetaan, tarve kartoitetaan ja tehdään sitten tarjous.

Tavallisesti koko hankkeen läpivienti ensimmäisestä yhteydentotosta lähtien kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Itse asennustyö on tästä kaikkein nopein osa.

Esimerkkikohteemme hallituksen puheenjohtaja Juhani Lindfors myöntää yllättyneensä siitä, kuinka nopeasti vaihtaminen käy:
Ensimmäisenä päivänä vaihdettiin ikkunat ja seuraavana pellitys ja listoitus. Aikaa meni kaksi päivää asuntoa kohden; ikkunoita on eri määrä eri asunnoissa minkä takia tämä vaihteli hiukan.

Remontin rahoituksesta keskusteltiin ja päädyttiin ottamaan pankkilaina. Asukkaille varattiin myös mahdollisuus maksaa asia halutessaan heti käteisellä, viidestä asukkaasta yksi käytti tämän hyväkseen ja muut ottivat yhteisen viiden vuoden lainan. Jyvityksen suhteen kysyttiin neuvoa kiinteistöliiton edustajalta, joka suositteli ainoaksi oikeaksi tavaksi asuinneliöiden mukaisen jyvityksen.

Tiukentuneiden energiamääräysten myötä myös kerrostalo- ja rivitaloasukkailla (vähintään kolme asuntoa) on nykyisin mahdollisuus hakea valtiolta energia-avustusta rakennuksen energiakulutuksen pienentämiseen. Sitä voidaan hakea esimerkiksi ikkunoiden korjaamiseen uusien määräysten mukaisiksi. Maksimiavustus on 30 euroa uusittavaa ikkunaneliötä kohden. Tämän vuoden osalta avustukset on myönnetty, mutta ensi vuonna on taas uusi budjetti. Kannattaakin kysyä jo nyt tilannetta oman kunnan asuntoviranomaisilta.

(JKA 30.11.2003)