Tulevaisuuden vanhustenhuolto on suuri haaste. Erikoistutkija Seija Muurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, mitä juuri nyt asian hyväksi ollaan tekemässä.
Kasvava ikäihmisten joukko tarvitsee tulevina vuosikymmeninä yhä enemmän palveluita. Palveluiden määrän lisäämisen ohella tarvitaan myös uudenlaisia tapoja järjestää palvelut.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ikähorisontti-hankkeessa tavoitteena on vastata iäkkäiden ihmisten monipuoliseen palvelutarpeeseen laatimalla uusi palvelukonseptikokonaisuus. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan hankkeen pohjalta käytännön asioiden toteutusta.
− Ikähorisontti-hankkeen ydinkysymys on se, että pääpaino palveluissa on asetettava ennakoiviin palveluihin. Täten ympärivuorokautisen hoidon tarve jäisi tulevaisuudessa mahdollisimman pieneksi, Seija Muurinen selvittää.
− Uusi palvelukonseptikokonaisuus perustuu "Palvelukampus"-ideaan. Sillä tarkoitetaan ikäihmisille suunnattujen ennakoivien palvelujen sekä ympärivuorokautisen avun sijoittamista "yhden luukun periaatteella toimivaan" kokonaisuuteen.
Kotihoitoa on kehitettävä
Tarkoitus on, ettei ikäihmisiä enää siirrettäisi hoidon portaalta toiselle toimintakyvyn muuttuessa, vaan jokainen ikäihminen asuu jonkin tyyppisessä asunnossa ja saa palveluja yksilöllisen tarpeensa mukaisesti.
Asunto voi olla niin sanotun normaalin asuntokannan asunto tai asunto palvelutalon tyyppisessä yksikössä Palvelukampuksessa. Tällä hetkellä palvelurakenne on vielä varsin laitospainotteinen, ja erityisesti pitkäaikaista sairaalahoitoa on määrä vähentää tulevina vuosina.
− Mikäli pitkäaikaista sairaalahoitoa vähennetään, meidän täytyy vastavuoroisesti kehittää kotihoitoa. Lähtökohtana tulisi olla kunkin asiakkaan yksilölliset tarpeet, Muurinen sanoo.
Käytännön toteutuksen ohella pohdittavaa riittää henkilöstö- ja asiakasmaksukysymyksissä.
− Moni jää lähitulevaisuudessa eläkkeelle terveydenhoitoalan töistä. Haasteita riittää, mutta me yritämme hankkeen avulla löytää ratkaisuja niihin.