85 prosenttia Hyvinvointiala Halin kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että ikäihmisellä ja hänen läheisillään tulisi olla mahdollisuus valita hoivakoti hyvinvointialueiden hyväksymien hoivakotien joukosta. Nykyään näin toimitaan Halin mukaan vain kolmellatoista alueella.
Suomessa on 21 hyvinvointialuetta sekä hyvinvointipalveluista kaupunkina vastaava Helsinki, joten valinnanvapaus ei toteudu läheskään kaikkialla.
– Tulos ei yllätä, sanoo Halin sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindeberg laajasta halusta valita oma hoivakotinsa.
– Useimmilla meistä on erilaisia yksilöllisiä tarpeita ja toiveita asumiseen liittyen, ja ne saattavat jopa korostua, kun kyse on loppuelämän kodista. Ei myöskään yllätä se, että iäkkäämpien vastaajien kohdalla vastaava luku nousee 94 prosenttiin, hän sanoo.
Halin mukaan vain kolmellatoista hyvinvointialueella ikääntynyt ja hänen läheisensä saavat valita hoivakodin hyvinvointialueen hyväksymistä vaihtoehdoista.
Nämä alueet ovat Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Lappi, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Vantaa-Kerava sekä Varsinais-Suomi.
Odotusaika saattaa merkittävästi pidentyä
Tosin Pirkanmaa on avovastauksessaan tarkentanut vastaustaan niin, että "asiakas voi aina esittää toiveen hoitopaikasta, mutta asiakkaalle tarjotaan pääsääntöisesti vain yhtä paikkaa kerrallaan, josta asiakas voi halutessaan kieltäytyä, mikäli asuu omassa kodissaan".
Eli asiakas saa esittää toiveen, mutta ensisijaisesti hänelle tarjotaan aina paikkaa hyvinvointialueen omista yksiköistä.
Lindeberg huomauttaa, että odotusaika saattaa merkittävästi pidentyä, jos asiakkaalle tarjotaan paikkaa, josta hänen tiedetään kieltäytyvän, ja sen jälkeen laskenta alkaa aluista. Kieltäytymisen syynä voi olla esimerkiksi toiveiden vastaisuus tai kaukainen sijainti läheisistä.
Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan.
– Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Viidesosa hyvinvointialueista ei suosi omia hoivakotejaan yritysten ja järjestöjen hoivakotien yli
Lindeberg kertoo, että suurimmalla osalla alueita asukkaan toiveet otetaan huomioon hoivapaikan valinnassa, vaikka lopullisen päätöksen tekisikin hyvinvointialue.
Halin mukaan viidesosa hyvinvointialueista ei suosi omia hoivakotejaan yritysten ja järjestöjen hoivakotien yli.
Alueet ovat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Helsinki, Länsi-Uusimaa ja Pohjois-Savo.
"Ikääntyneiden kotona pärjäämisen tukemiseksi suunnan pitäisi olla täysin päinvastainen."
Suurin osa hyvinvointialueista tarjoaa hoivapaikkaa ensisijaisesti omista hoivakodeistaan, mikäli niissä on heti paikka vapaana
– Pirkanmaan hyvinvointialue Pirha on tietopyyntöömme antamassa vastauksessaan todennut, että hyvinvointialueen omia hoivakoteja suositaan silläkin seurauksella, että ikääntyneet joutuvat odottamaan hoivakotipaikkaa pidempään.
Apulaisoikeusasiamies on jo aiemmin antanut Pirkanmaan hyvinvointialueelle huomautuksen lainvastaisesta toiminnasta
Valtaosa haluaa ikäihmisille kohdennetun kotitalousvähennyksen
Hyvinvointialan kyselyssä 75 prosenttia kannattaa ikääntyneille kohdennettua kotitalousvähennystä.
Kotitalousvähennystä leikattiin tämän vuoden alussa, ja samalla hoivan ja kotitalouspalvelujen korotettu kotitalousvähennys lopetettiin.
– Leikkaus kieltämättä yllätti, sillä ikääntyneiden kotona pärjäämisen tukemiseksi suunnan pitäisi olla täysin päinvastainen.
Lindeberg kertoo, että kotiin annettavat palvelut tukevat tavoitetta siitä, että omassa kodissa asuttaisiin madollisimman pitkään.
– Kohdennetulla ja riittävällä verovähennyksellä ikääntyneet ja heidän perheenjäsenensä saataisiin mukaan palvelujen hankintaan, mahdollisesti jo ennen kuin hyvinvointialue on edes arvioinut palvelutarvetta tai tehnyt palveluista päätöstä.
– Samalla luotaisiin elinvoimaa ja työpaikkoja, kun useammalla olisi mahdollisuus ostaa yritysten ja järjestöjen palveluja kotitalousvähennyksen turvin, toteaa Lindeberg.