Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on hävinnyt oikeudenkäynnin omaa työntekijäänsä vastaan. HUS oli katkaissut laboratoriohoitajana työskennelleen naisen palkanmaksun kahteen eri otteeseen vuonna 2022.
Kiista eteni Helsingin käräjäoikeuteen, joka velvoitti toukokuun lopussa tekemällään päätöksellä HUSin maksamaan naiselle vahingonkorvauksia ja oikeudenkäyntikuluja korkoineen yhteensä lähes 18 000 euroa. Oikeuden päätöksestä ei valitettu ja se on siten lainvoimainen.
Tartuntatautilain muutos velvoitti suojautumaan koronalta
Kiista liittyi tartuntatautilain väliaikaiseen pykälään 48 a, joka oli voimassa vuoden 2022 ajan. Lain nojalla hoitohenkilökuntaa velvoitettiin hankkimaan riittävä suoja covid-19-tautia vastaan.
Käytännössä se tarkoitti rokotteen ottamista tai sairastetun koronataudin kautta hankittua suojaa. Rokotteesta kieltäytyneiden osalta työnantajalla oli lain nojalla oikeus siirtää hoitaja muihin tehtäviin tai keskeyttää hänen palkanmaksunsa.
HUSissa työskennellyt laboratoriohoitaja ei ollut ottanut koronarokotetta. Hänet määrättiin palkattomalle vapaalle ensin alkuvuodesta 2022 puoleksitoista viikoksi.
Samoihin aikoihin hoitaja sairasti koronan, jonka myötä hänellä katsottiin olevan suoja tautia vastaan puoleksi vuodeksi. Elokuun lopussa hoitaja määrättiin jälleen palkattomalle vapaalle, joka kesti vuoden loppuun saakka.
HUS perusteli oikeudelle päätöstä sillä, että laboratoriohoitajan työhön kuuluu myös näytteenottoa vuodeosastoilla. Siten hoitaja olisi rokottamattomana aiheuttanut tartuntariskin koronataudin vakaville seurauksille. Työnantajan mukaan hoitajan työtä ei olisi voitu järjestää niin, että kontakteja potilaisiin ei olisi.