HUS katkaisi rokottamattoman hoitajan palkanmaksun kahdesti – hävisi oikeudessa

Kiista eteni Helsingin käräjäoikeuteen, joka velvoitti toukokuun lopussa tekemällään päätöksellä HUSin maksamaan naiselle vahingonkorvauksia ja oikeudenkäyntikuluja korkoineen yhteensä lähes 18 000 euroa. Oikeuden päätöksestä ei valitettu ja se on siten lainvoimainen.

Tartuntatautilain muutos velvoitti suojautumaan koronalta

Kiista liittyi tartuntatautilain väliaikaiseen pykälään 48 a, joka oli voimassa vuoden 2022 ajan. Lain nojalla hoitohenkilökuntaa velvoitettiin hankkimaan riittävä suoja covid-19-tautia vastaan. 

Käytännössä se tarkoitti rokotteen ottamista tai sairastetun koronataudin kautta hankittua suojaa. Rokotteesta kieltäytyneiden osalta työnantajalla oli lain nojalla oikeus siirtää hoitaja muihin tehtäviin tai keskeyttää hänen palkanmaksunsa.

HUSissa työskennellyt laboratoriohoitaja ei ollut ottanut koronarokotetta. Hänet määrättiin palkattomalle vapaalle ensin alkuvuodesta 2022 puoleksitoista viikoksi. 

Samoihin aikoihin hoitaja sairasti koronan, jonka myötä hänellä katsottiin olevan suoja tautia vastaan puoleksi vuodeksi. Elokuun lopussa hoitaja määrättiin jälleen palkattomalle vapaalle, joka kesti vuoden loppuun saakka. 

HUS perusteli oikeudelle päätöstä sillä, että laboratoriohoitajan työhön kuuluu myös näytteenottoa vuodeosastoilla. Siten hoitaja olisi rokottamattomana aiheuttanut tartuntariskin koronataudin vakaville seurauksille. Työnantajan mukaan hoitajan työtä ei olisi voitu järjestää niin, että kontakteja potilaisiin ei olisi. 

HUSin mukaan muita töitä kartoitettiin, mutta ilman riittävää suojaa olevia työntekijöitä oli niin paljon, ettei heille kaikille voitu löytää muuta työtä. 

HUS vetosi myös siihen, että palkanmaksu keskeytettiin niin lyhyeksi aikaa ja että HUS on yksi maan suurimmista työnantajista.

Lue myös: Jatkuuko sote-alan henkilöstön koronarokotepakko? Näin vastaa Krista Kiuru

Palkanmaksun keskeyttäminen perusteetonta

Hoitajan itsensä mukaan näytteenotot ovat vain pieni osa hänen työtään, ja työtehtävät olisi voitu järjestää myös kokonaan ilman näytteenottoa. 

Asiaa selvitettiin kuulemistilaisuuksissa, jonka pöytäkirjoja hoitaja ei tosin suostunut allekirjoittamaan. Pöytäkirjoihin oli muun muassa kirjattu, että hoitaja olisi kieltäytynyt tarjotusta työstä, mikä hoitajan mielestä ei pitänyt paikkansa. Oikeus katsoi, että työstä ei ole voinut kieltäytyä, jos sitä ei ole edes tarjottu. 

Oikeus asettui muutenkin asiassa samalle kannalle hoitajan kanssa. Oikeus huomautti, että hoitajan työt oli jo ennen palkattomalle vapaalle määräämistä pystytty järjestämään niin, ettei niihin kuulunut näytteenottoa. HUS ei pystynyt osoittamaan, etteikö samaa järjestelyä olisi voitu jatkaa. 

HUS ei myöskään pystynyt oikeuden mielestä osoittamaan, että se olisi selvittänyt riittävästi muun työn tarjoamista hoitajalle. Palkanmaksun keskeyttäminen oli siten oikeuden mielestä perusteetonta.