Digihuijaukset vaivaavat suomalaisia enenevissä määrin, nimittäin viime vuonna suomalaiset menettivät digihuijareille yhteensä 32,4 miljoonaa euroa.
Huijaukset ovat vuosien varrella kehittyneet entistä uskottavamman kuuloisiksi ja näköisiksi, joihin tarkkasilmäinenkin kuluttaja voi haksahtaa.
Lue myös: Kuka tahansa voi joutua verkkopetoksen uhriksi – näin suojelet itseäsi ja rahojasi ahnailta verkkorikollisilta
Yleisimmät digihuijaukset voidaan luokitella kolmeen kategoriaan: verkkokauppahuijaukset, kryptohuijaukset sekä mobiilihuijaukset.
Ketkä ovat huijausten takana?
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvisen mukaan verkkokauppahuijausten takana on usein sama kiinalainen toimija. Edulliset hinnat houkuttelevat ostamaan tuotteita, joita ei koskaan saa.
– Yksi hyvä vinkki, jonka voin antaa on se, että oikeat tarjoushinnat yleensä päättyvät ,95- tai ,99-loppuisesti. Huijausverkkokaupoissa hinnat voivat olla mitä vaan, Järvinen sanoo.
Lue myös: Valitukset suoratoimitukseen erikoistuneista verkkokaupoista nousussa – näin tunnistat dropshipping-huijauksen
– Suomen poliisi on yleensä voimaton esimerkiksi kryptohuijauksissa, sillä toimijat ovat ulkomailla. Kryptomaailmassa jälkiä ei jää.
Mobiilikäyttäjät erityisen alttiita huijauksille
Järvisen mukaan huijarit ovat siirtyneet sähköpostista monen suosimaan WhatsApp -sovellukseen sekä tekstiviestiin.
– Niissä ei ole mitään keskitettyä torjuntaa, kuten sähköpostissa. Ihmiset yleensä käyttävät mobiililaitteita vähän huolimattomasti. Ollaan jossain jonottamassa ja hoidetaan joku lasku tai pankkiasia tai siellä on pieni osoitekenttä, eikä nähdä mitä siellä lukee.
Viiden jälkeen -ohjelmassa esiteltiin esimerkki, jossa Kelan sivujen sisältö on kopioitu täysin ja sivu näyttää aidolta. Pieni yksityiskohta kuitenkin paljastaa kyseessä olevan huijaus – katso esimerkki yllä olevalta videolta!
9:25
Katso video: Näin suomalaisia huijataan verkossa – erityisesti mobiilikäyttäjät alttiita