Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi järkyttävää kuvamateriaalia suomalaisilta kirjolohikasvattamoilta. Ruokakaloja täynnä olevista verkkoaltaista otetuissa kuvissa näkyy muun muassa kuolleita lintuja ja kaloja.
Videoilla näkyvillä kaloilla on huomattavan paljon vammoja evissä, pyrstöissä ja suomuissa. Joillain kasvattamoilla evävaurioista kärsivät lähes kaikki kalat. Kaloilla on myös erilaisia sairauksia sekä pullistuneita silmiä ja paiseita. Näin käy ilmi Oikeutta eläimille -järjestön maanantaina julkaisemissa materiaaleissa.
Järjestön keräämä materiaali paljastaa valtavan määrän kasvattamoille jätettyjä kuolleita kaloja. Osaa raadoista ympäröi pinnalla kelluva rasvakerros. Kasvattamoilla on myös suuri määrä kuolleita harmaahaikaroita ja lokkeja.
Yhtä kirjolohta kohden verkkokassissa on noin 50 litraa tilaa. Kalat eivät pääse sukeltamaan pohjaan eivätkä ne voi tutkia ympäristöä mielekkäällä tavalla, piiloutua, etsiä ravintoa, vaeltaa tai tehdä juuri muuta kuin uida ympyrää, järjestön tiedotteessa kerrotaan.
– Eläimet eivät voi kasvattamoilla toteuttaa käyttäytymistarpeitaan, kuten eläinsuojelulainsäädäntö vaatisi. Tällainen eläintenpito on lain vastaista, sanoo Kristo Muurimaa.
Järjestön julkaisema materiaali on kuvattu kesän ja syksyn 2024 aikana 12 kalakasvattamolla. Materiaali on kuvattu kasvattamoilla Kustavin, Loviisan, Närpiön, Paraisten, Uudenkaupungin ja Virolahden kuntien alueilla.
Kalankasvattajaliitto: Kalakuolleisuus parin prosentin luokkaa
Suomen kalankasvattajaliitto ry:n toimitusjohtaja Janne Sankelon mukaan toimintaohje kalaterveyden edellytyksien osalta on kalankasvattamoilla Suomessa selkeä. Esimerkiksi kuolleet kalat on kerättävät pävittäin pois, samoin mahdollisesti suojaverkkojen alle päässeet linnut on poistettava.
– Parissa kohteessa jostain syystä tämä työ on nyt sitten viivästynyt, Sankelo kommentoi Oikeutta eläimille -järjestön esiin nostamaa tapausta.
Sankelon mukaan suomalainen kalankasvatus on kaiken kaikkiaan vastuullista ja kestävää elintarviketuotantoa. Toimiala on myös hyvin valvottu siltä osin, että sekä ympäristöviranomaiset että kalaterveyteen perehtyvät asiantuntijat ovat yhteistyössä mukana, Sankelo kertoo.
– Olemme tehneet jäsenyrityksille kyselyitä ja tiedustelleet, että mitkä asiat yritykset näkevät tärkeiksi. Kyselyissä ylivoimainen ykkönen on aina ollut kalojen hyvinvointi ja terveys, Sankelo kertoo.
Sankelon mukaan kansainvälisessä vertailussa suomalainen kalakuolleisuus on hyvin matala – noin parin prosentin luokkaa. Kalankasvattajaliitto tulee jatkossakin korostamaan huolellisen työn merkitystä verkkoaltaissa, Sankelo sanoo.
– Siltä osin olemme tyytyväisiä, että tämä meidän kalakuolleisuus on tosiaankin hyvin matala kansainvälisessä vertailussa. Tulemme totta kai jatkossakin korostamaan jäsenyrityksiemme suuntaan sitä, että toimintaohjeet on annettu noudatettaviksi.
Taustalla voi olla inhimillinen tekijä
Sankelo lisää, että alan toimintaan vaikuttavat myös inhimilliset tekijät, jotka ovat voineet aiheuttaa nyt julkaistuissa kuvissa näkyvät tilanteet.
– Minulla ei ole yksityiskohtaista tietoa jokaisesta kuvasta, mutta esimerkiksi meriolosuhteet ja joku poikkeuksellinen tilanne voi vaikuttaa siihen, että sitä keräystä ei ole pystytty suorittamaan ajallaan.
Nyt esiin tulleesta tapauksesta huolimatta Sankelo muistuttaa, että kotimainen kasvatettu kala on terveellistä ja sen tuotanto vastuullista.
– Niin kuin tämäkin tapaus osoittaa, niin pari virheliikettä näkyy äkkiä valotaululla. Nämä täytyy saada pois päiväjärjestyksestä.
– Totta kai viestimme jäsenyrityksillemme, että huolellinen pitää olla. Kaikki toimintaohjeet on tarkoitettu noudatettavaksi.