Hunajasadosta tulossa viime kesää heikompi

-Nyt näyttää siltä, että sato jää viime vuotta heikommaksi, joka ei sekään ollut keskinkertaista parempi. Ainakaan tänä vuonna ei mitään huippusatoa kerätä, kertoo vanhempi tutkija Seppo Korpela Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.

Viime vuoden hunajasato oli 1,7 miljoonaa kiloa, kun huippuvuosina on kerätty jopa 2,5 miljoonaa kiloa hunajaa. Heikon satonäkymän syynä on sateinen sää.

-Keväällä kaikki näytti hyvältä, kun pajua ja voikukkaa oli hyvin, mutta sitten lähes koko kesäkuu oli pesissä paikallaan oloa eikä hunajaa kertynyt. Osassa Länsi ja Pohjois-Suomea mehiläispesien paino tippui jyrkästi, sanoo Korpela, joka tutkii lähes kolmenkymmenen eri puolilla Suomea sijaitsevan mehiläistarhan painokäyrää, joista tulevaa satoa voidaan ennustaa. Osa mehiläishoitajista on jopa joutunut ruokkimaan pesässä sateelta värjötteleviä työläisiä, sillä työläisten keräämä mesi on riittänyt hädin tuskin pesän omaan tarpeeseen.

Horsma sadon toivona

Onnistuneen hunajasadon edellytys on pesän hyvä kunto.

-Tänä vuonna pesät olivat harvinaisen hyvin talvehtineet eli talvitappioita oli vähän. Toinen ratkaiseva tekijä on kuitenkin sää eli pääsatoaikana heinäkuussa saisi olla poutapäiviä ja maassa riittävästi kosteutta, sanoo itsekin tarhausta harrastava Korpela.

-Rypsialueilla mehiläiset ovat keränneet hunajaa jonkin verran, mitä ovat nyt pystyneet lentämään. Metsätarhaajien toivo kohdistuu metsäsatokasveihin, lähinnä horsmaan, sanoo koulutuspäällikkö Lauri Ruottinen Suomen Mehiläishoitajain Liitosta. Horsman kukinta on hieman normaalia jäljessä.

-Tänä vuonna sadon kerääminen voi olla aikataulultaan hieman poikkeavaa, sillä rypsistä on sellaisia kasvustoja, jotka vasta nyt alkavat kukkia. Horsmakasvustot ovat reheviä sateiden vuoksi ja siitä voi kertyä satoa vielä elokuun puolella, jos sää sallii, arvelee Korpela.

Yleensä hunajan pääsato kerätään heinäkuussa eikä enää elokuussa.

Tuontihunajaa yhä enemmän

Suomalainen hunajakulttuuri on melko nuorta, mikä näkyy hunajan kulutuksessa. Suomalaiset syövät vuodessa per henkilö keskimäärin 450-560 grammaa hunajaa, kun Euroopan unionin alueella keskikulutus on noin 700 grammaa per henkilö.

-Suomalaiset kuitenkin suosivat kotimaista, etenkin paikallisesti tuotettua hunajaa. Kotimainen hunaja koetaan puhtaaksi ja samalla kuluttajat haluavat tukea mehiläisten myönteistä ympäristövaikutusta eli lähialueen kukkien pölytystä, sanoo Ruottinen.

Tuontihunajan osuus on kuitenkin kasvanut viime vuosikymmenien aikana. Tuontihunajan osuus on viime vuosina ollut noin 30-40 prosenttia kokonaiskulutuksesta, kun se vielä 80-luvulla ja 90-luvun alkupuolella oli noin viidesosa.

-Ulkomaalaisen hunajan suosioon voivat vaikuttaa juoksevan hunajan uudet käyttötottumukset, sillä tuontihunaja on usein siirappimaisen juoksevaa, kun taas suomalainen hunaja on vaaleaa ja pehmeää, arvelee Ruottinen. Tuontihunaja on usein myös kotimaista hunajaa halvempaa. Huolimatta heikosta satonäkymistä Ruottinen uskoo, että kotimainen hunaja ei lopu talvella kaupoista.

-Meillä on olemassa pieni puskurivarasto viime vuoden sadosta.

MTV3-STT