Suomessa tutkitaan itseohjautuvien autojen keräämän datan hyödyntämistä.
Pääkaupunkiseudun kaduilta on voinut viime vuosina bongata Ford Mondeon, jonka katto on täynnä kameroita ja muuta teknologiaa. Kyseessä on Autonomous Research Vehicle Observatory eli kavereiden kesken ARVO.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kehittämän itseohjautuvan robottiauton moninaiset sensorit keräävät tietoa muun muassa tienvarren rakennuksista, puiden hiilinielusta sekä tienpinnan vaurioista ja korjaustarpeista.
Tiedolle on käyttöä, sillä Suomen tieverkon korjausvelan määrä liikkuu noin kahden miljardin euron tienoilla.
– Näistä suurimmat ongelmat ovat urat ja muut vauriotyypit. Tässä tutkimuksessa olemme mallintaneet tienpintaa kolmiulotteisesti Lidar-lasertutkalla, sen alimmilla laserjuovilla. Niiden avulla on saatu laskettua kahden millin tarkkuudella teiden urautumiset, sanoo Maanmittauslaitoksen tutkija Aimad El Issaoui.
Ympäristön kuvaamisesta ja mittaamisesta on hyötyä myös erikoiskuljetusten suunnittelussa. Esimerkiksi tuulivoimaloiden siirrot vaativat tarkkoja 3D-malleja ajoreitistä.
Itseohjautuvien autojen dataa hyötykäyttöön
Autonomisten autojen arvioidaan yleistyvän 2030-luvulla. Samalla kasvaa myös niiden keräämän datan määrä. Maanmittauslaitoksen ja Aalto-yliopiston yhteisessä hankkeessa on selvitetty, miten autojen keräämää dataa voitaisiin käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin itseajamiseen, eli niin sanottuihin Big Data -sovelluksiin.
– Dataa pystytään saamaan päivittäin tai jopa tunneittain eri alueilta, jolloin kokonaiskuvaa voidaan päivittää. Esimerkiksi jos tienpinnan liukkaudesta saadaan informaatiota, niin sitä voidaan päivittää myös muille autoilijoille, jolloin se voidaan ottaa huomioon tietyllä alueella liikkuessa, kertoo vanhempi tutkija Petri Manninen Maanmittauslaitokselta.
Itseohjautuvien autojen keräämän tiedon laajempi hyödyntäminen kaupungeissa ja yrityksissä vaatisi kuitenkin muutoksia lainsäädäntöön.
– Vain auton valmistajat pääsevät tähän dataan käsiksi. Siksi haluamme nostaa keskusteluun sen, miten yhteiskunta ja tutkimus voisivat hyötyä tästä tiedosta. Ja mitä mahdollisuuksia olisi, jos data saataisiin laajemmin käyttöön. Tämä vaatii päättäjiltä työkaluja, joilla saadaan datat yhteiskunnan käyttöön, sanoo Aimad El Issaoui.