Hugo 3D

USA 2011. Ohjaus: Martin Scorsese. Käsikirjoitus: John Logan – Brian Selznickin romaanista. Tuotanto: Graham King, Tim Headington, Martin Scorsese, Johnny Depp. Kuvaus: Robert Richardson. Leikkaus: Thelma Schoonmaker. Musiikki: Howard Shore. Pääosissa: Asa Butterfield, Chloe Grace Moretz, Ben Kingsley, Emily Mortimer, Jude Law. Kesto: 130 min.

Elokuvia ja elokuvahistoriaa rakastava voisi tuskin toivoa itselleen parempaa lahjaa kuin Hugo. Martin Scorsesen uutuusteos huumaa aistien ohella myös mielikuvituksen, sillä se haluaa havainnollistaa elokuvan alkuperäisihmeen myös kaiken nähneelle nykykatsojalle.

Hugo on Scorsesen rakkaudentunnustus elokuvalle. Elokuva on yhtä aikaa tekijälleen poikkeuksellinen että looginen valinta. Sudenpesän ja Taksikuskin isän ei ihan helposti arvaisi antautuvan koko perheen 3D-elokuvan tekijäksi, mutta pintaa syvemmälle päästäessä motiivit osoittautuvat ilmeisiksi.

Martin Scorsese on urallaan tehnyt paitsi elokuvia myös vaalinut sen tekijä- ja teoshistoriaa monien dokumenttielokuvien myötä. Hugo on ohjaajan fiktiivinen aikamatka elokuvan lähteille ja nimenomaan fantasiaelokuvan ja sen keksijän, ranskalaisen Georges Méliès’n (1861–1938), suurenmoisen perinnön pariin. Ja kun puhutaan Méliès’stä, puhutaan samalla myös elokuvan erikoistehosteiden keksijästä.

Hugon käsikirjoitus perustuu Brian Selznickin romaaniin The Invention of Hugo Cabret. Kirjailijan nimestä löytyy siitäkin yhteys elokuvan historiaan. Brian Selznick on kuin onkin sukua David Selznickille, joka muistetaan legendaarisen Tuulen viemää -spektaakkelin tuottajana.

Itse tarina sijoittuu 1930-luvun alun Pariisiin. Elokuvan nimihenkilö on Montparnassen rautatieasemalla piilotteleva orpo (ihana Asa Butterfield), joka haluaa saada tulipalossa kuolleen kelloseppä-isänsä (Jude Law pienessä roolissa) kesken jääneen ”koneihmisen” valmiiksi.

Varastaessaan ruokaa ja varaosia Hugo törmää erikoiseen lelukauppiaaseen nimeltä Georges Méliès (Ben Kingsley). Miehellä on mitä kiehtovin menneisyys, kuten hyvin tiedämme. Kaupanpitäjän kummitytöstä, kirjoja rakastavasta Isabellesta (Chloë Grace Moretz) tulee pojan salaisuuksien arvoinen ystävä.

Scorsese kertoo Hugon, Isabellen ja Méliès’n tarinan verrattomalla tyylitajulla. 3D ei ole mukana vauhdin hurman tai muun tavanomaisen temppuilun takia, vaan se toimii ikkunana ensimmäisten elokuvakatsojien kokemukseen.

Ihmiset hyppivät kirkuen syrjään, kun juna saapui asemalle Lumière-veljesten elokuvassa. Miltä se onkaan mahtanut tuntua? Juuri sen Scorsese haluaa 3D:llä meille kertoa. Samalla hän tulee osoittaneeksi, että myös pinnallisena pidetty tehoste voi toimia, kun sitä osaa oikein ja oivaltavasti hyödyntää.

Yhdellätoista Oscar-ehdokkuudella muistettu Hugo on lumoava elämys täynnä iloa, valoa ja viisautta, jota kelpaa suositella koko perheelle. Hugo ei aliarvioi katsojaansa vaan se täyttää valkokankaan toinen toistaan lumoavammilla visioilla kuvista, jotka heräävät ihmeelliseen eloon. Kiitos taikuri Scorsesen, elokuvateatterista astelee ulos onnellinen katsoja.

Teksti: Outi Heiskanen

Lue myös:

    Uusimmat