Asiantuntijalausunnon mukaan lapsi olisi jäänyt eloon, jos hänet olisi toimitettu asianmukaiseen hoitoon.
Itä-Suomen hovioikeudessa alkoi tiistaina käsittely Joensuussa toissa kesänä kuolleen lapsen tapauksesta. Nelivuotias poika kuoli kotonaan palovammoihin, jotka hänen isäpuolensa aiheutti.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa isäpuolen ja lapsen äidin ehdottomaan vankeuteen. Hovioikeudessa syyttäjä ja lapsen biologinen isä vaativat äidille kovempaa rangaistusta.
Isäpuolen käräjätuomio on jo lainvoimainen. Hän ei toimittanut hovioikeuteen valitusta määräajassa.
Käräjäoikeuden mukaan isäpuoli teki lapselle väkivaltaa ollessaan lapsen kanssa kotona kahdestaan. Lapsen palovammat viittasivat vahvasti siihen, että ne oli aiheutettu asunnosta löytyneellä höyrymopilla. Isäpuoli väitti, että oli ainoastaan pessyt lasta suihkussa.
Kovia kipuja ennen kuolemaa
Lapsi kuoli väkivaltaa seuranneena yönä. Hätäkeskukseen soitettiin aamukahdeksan jälkeen, mutta kuolemansyylausunnon mukaan lapsi oli kuollut jo muutamaa tuntia aiemmin.
Oikeuden mukaan lapsi oli ennen kuolemaansa todennäköisesti kärsinyt kovista kivuista.
Syyttäjä vaati käräjillä äidille rangaistusta taposta ja isäpuolelle murhasta. Äidin kohdalla syyte perustui osaltaan siihen, että hän ei toimittanut lasta asianmukaiseen hoitoon. Jos näin olisi tehty, asiantuntijalausunnon mukaan lapsi olisi jäänyt eloon.
Käräjäoikeus päätyi hylkäämään syytteet tahallisesta henkirikoksesta ja katsoi, että syytetyt aiheuttivat lapsen kuoleman törkeällä huolimattomuudella. Molemmat tuomittiin törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Lapsen äiti Muusa Tuulia Katariina Rissanen, 23, tuomittiin kolmen vuoden ja seitsemän kuukauden vankeuteen. Isäpuolen, eli Sebastian Simon Daniel Halosen, 26, syyksi luettiin myös törkeä pahoinpitely. Hänen vankeusrangaistuksekseen tuli seitsemän vuotta ja yhdeksän kuukautta.
Molemmat kiistivät syytteet.
Äiti kiistää tienneensä palovammoista
Valituksessaan hovioikeuteen syyttäjä Osmo Manninen sanoo, että myös äiti syyllistyi lapsen pahoinpitelemiseen. Mannisen mukaan terveyden vahingoittaminen on mahdollista myös passiivisen suhtautumisen kautta ja äidillä oli erityinen huolenpito- ja suojaamisvelvollisuus pientä lastaan kohtaan.
Nainen puolestaan vaatii, että hovioikeuden on hylättävä hänen syytteensä. Joka tapauksessa nainen haluaa, että hänen rangaistustaan alennetaan ja se muutetaan ehdolliseksi vankeudeksi.
Äiti kiistää tienneensä lapsen palovammoista. Hän sanoo luulleensa, että lapsi oli tulossa kipeäksi.
– Rissanen oletti ja saikin olettaa, että Haloselta saamiensa tietojen sekä omien havaintojensa perusteella lapsen tila ei ollut vakava ja että se oli kotikonstein hoidettavissa, naisen valituksessa kirjoitettiin.
Lastensuojelun työntekijöitä epäillään rikoksesta
Poliisi on tutkinut tapauksessa myös lastensuojelun toimintaa. Pojan kuolemaa koskeneen esitutkinnan mukaan poika oli ollut lastensuojelun asiakas. Hänet oli aiemmin viime vuonna sijoitettu kiireellisesti, koska sosiaalihuollon mukaan kodin olosuhteet eivät soveltuneet lapselle. Lapsi oli palannut asumaan äitinsä ja isäpuolensa kanssa muutama kuukausi ennen kuolemaansa.
Päiväkodissa työntekijät olivat 5. kesäkuuta yrittäneet selvittää äidiltä pojan päässä olleiden mustelmien syytä. Tämän jälkeen lasta ei enää ollut viety päiväkotiin.
Päiväkodin työntekijä yritti mustelmien havaitsemisen jälkeen soittaa lastensuojelun työntekijälle, ja kun tämä ei vastannut, hän lähetti viestin. Lastensuojelun työntekijä sanoi esitutkinnassa, ettei ymmärtänyt viestistä, että kyse on kiireellisestä asiasta.
Keskusrikospoliisi (KRP) kertoi viime viikolla, että yhdeksään lastensuojelun työntekijää epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta. He ovat työskennelleet asiakastyössä tai esihenkilöinä.
Tapaus on siirtynyt syyttäjän harkittavaksi.
– Esitutkinnassa on pyritty selvittämään, onko Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lastensuojelun järjestäminen ja lastensuojelun tarpeen selvittäminen ollut lain mukaista ja onko lasta tavattu henkilökohtaisesti lastensuojelulain edellyttämällä tavalla, tutkinnanjohtaja Mika Paaso KRP:stä kertoi tiedotteessa.
– Tämän lisäksi esitutkinnassa on esimerkiksi selvitetty, onko lastensuojelun johdon ohjaus ja valvonta toteutunut lain edellyttämällä tavalla, hän jatkaa.
Virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan sakkoja tai enintään vuosi vankeutta.