Jos sää ei suosi kesällä, hellettä voi etsiä vaikka joogasalilta. Yksi uusista suosikkilajeista on hotjooga. Liikkeet ovat tuttuja tavallisilta joogatunneilta, mutta lämpötila on korkeampi. Hotjoogan suomalainen uranuurtaja Harriet Honkanen uskoo, että lajin suosio liittyy Suomessa vahvaan saunakulttuuriin.
Jooga on yksi kuluneen vuosikymmenen hittilajeista. Samalla, kun harrastajamäärät ovat kasvaneet, myös joogalajit ja -tyylit ovat lisääntyneet. Joogaohjaaja Harriet Honkasen mukaan yksi maailman nopeimmin kasvavista liikuntamuodoista on hotjooga. Lämpimässä joogaamiseen nimeen vannovat niin elokuvatähdet, huippu-urheilijat kuin perheenäiditkin.
Honkanen on lajin suomalaisista uranuurtajia. Hän on pyörittänyt hotjoogaa Suomessa viisi vuotta, kolme niistä omassa koulussa. Hän uskoo, että suomalaiset ovat ottaneet hotjoogan niin nopeasti omakseen, koska kuumassa rentoutuminen on meille tuttua saunasta.
– Me olemme hyvin vahva saunakulttuurimaa. Olemme tottuneet olemaan kuumassa tilassa ja ymmärrämme sen puhdistavan vaikutuksen. Joogalla on puolestaan muitakin positiivisia vaikutuksia. Hotjoogassa positiiviset vaikutukset korostuvat kuuman myötä.
”Apua, täällä on liian kuuma!”
Harriet Honkasen Yoga Nordic -studioilla opetetaan hathajoogan eri muotoja vähintään 38-asteiseksi lämmitetyssä salissa. Lämpötilan on oltava elimistön lämpötilaa korkeampi, jotta lämpö ei pääse karkaamaan kehosta harjoituksen aikana. Liikkuvuutta pystytään lisäämään turvallisesti, kun lihakset ja nivelet pysyvät koko ajan lämpiminä. Honkasen mukaan aineenvaihdunta voimistuu samalla.
Ensikertalaisesta kuumassa jumppaaminen voi tuntua tukalalta. Lämpötilaan tottuu Honkasen mukaan nopeasti.
– Kun tulee tunnille ensimmäisen kerran, saattaa tulla hetkeksi sellainen olo, ettei saa henkeä, että apua, täällä on liian kuuma. Mutta kun alkaa tehdä liikkeitä ja lämpö tulee kehoon, siihen tottuu. Hikoillessa ja liikkeitä tehdessä lämpötilan jopa unohtaa.
Hotjooga sopii Honkasen mukaan kenelle tahansa ikään, kokoon ja kuntoon katsomatta; riittää, että pääsee omin avuin lattialle ja lattialta ylös. Yoga Nordicin tunneilla nuorimmat kävijät ovat olleet viisivuotiaita ja vanhimmat 90-vuotiaita.
– Jos sairastaa joitain pitkäaikaista sairautta, kuten verenpainetautia tai MS-tautia, joka heikentää lämmönsietokykyä, voi joutua ottamaan iisisti alussa ja totuttautumaan vähitellen. Mutta hyvää jooga tekee pidemmän päälle kaikille.
Liikkuvuus lisääntyy nopeasti
Jooga vaikuttaa monella tavalla. Hotjoogatunnilla ensimmäinen vaikutus on kova hikoilu. Pian myös liikkuvuus alkaa parantua.
– Jo ensimmäisellä tunnilla saattaa huomata, että ylettyy vähän pidemmälle ja lähemmäs lattiaa kuin normaalisti kotona venytellessä. Voi myös pystyä pitämään jonkin liikkeen kauemmin ja tekemään pidemmälle kuin kotona.
Honkanen muistuttaa, että asentoihin edetään asteittain.
– Välttämättä ei edes pyritä siihen, että pääsisi valtavan hienoihin nuudeliasentoihin. Jooga voi vain ylläpitää liikkuvuutta kehossa, että on mukava olla, pää kääntyy molempiin suuntiin, jalat liikkuvat, polviin ei satu ja selkä kiertyy sen verran, että ei ole selkäkipuja. Ihan päivittäisen yleiskolotukseen jooga on erittäin hyvä!
Honkanen on harrastanut joogaa reilut kymmenen vuotta. Harrastus on vaikuttanut hänen koko elämäntyyliinsä.
– Näin pitkän harrastamisen jälkeen se vaikuttaa ihan kaikkeen ja johtaa pidemmän päälle myös erilaiseen itsetietoisuuteen ja maailmankatsomukseen. Elämässä ovat muuttuneet niin ruokavalio kuin liikkuminenkin. Sitä vain huomaa, että keho voi paremmin, kun tekee tiettyjä juttuja toisin kuin nuorempana teki.
Rasitusvamma parani joogatessa
Kevään ylioppilas, 19-vuotias Johannes Jauhiainen, on harrastanut hotjoogaa vajaan vuoden. Hän löysin lajin ystävien suosituksesta. Nykyään hän käy joogaamassa nelisen kertaa viikossa.
– Olen huomannut kehitystä koko ajan. Fyysisiä vaikutuksia ovat kunnon koheneminen, laihtuminen ja yleinen jaksaminen. Toisaalta tämä on sellainen laji, että aina voi kehittyä lisää, taipua enemmän ja parantaa keskittymistä, Jauhiainen pohtii.
Jalkapalloharrastuksessa saatu rasitusvamma on alkanut parantua joogatessa.
– Lääkärit eivät joogaa suositelleet, mutta huomasin itse harrastuksen myötä vamman paranevan. Alussa en edes pystynyt juoksemaan ratikkaan tai nousemaan pitkiä portaikkoja. Nyt pystyn juoksemaan pieniä matkoja ja kiipeämään portaitakin.
Jauhiainen kertoo osaavansa joogan ansiosta nykyään myös keskittyä ja nukkua paremmin kuin ennen. Edes joogan naisvaltaisuus ei haittaa lajiin ihastunutta nuorta miestä.
– Ei ollenkaan! Eivät naiset täällä pure. Se on oikeastaan ihan mukavaa. Toisaalta, kun joogasalissa pyritään sataprosenttiseen keskittymiseen, ei siinä katsella ympärilleen, onko siellä miehiä vai naisia.
Kaikki miehet joogaamaan!
Thomas Rönnholm on joogassa vasta-alkaja. Takana on vasta nelisen tuntia. Joka tunnilla tulee vielä vastaan uusia liikkeitä ja lihaksia.
– Kyllä se välillä tiukkaa tekee. Vaikka ohjaaja sanoo, että hengittäkää rennosti, ei se aloittelijalta oikein suju. Mutta se on kuulemma mahdollista. Olen kuullut sellaista tarinaa, että jossain koira-asennossakin on ihan mukava olla, Rönnholm naurahtaa.
Muun muassa jalkapalloa ja jääkiekkoa aiemmin harrastanut Rönnholm kehuu hotjoogatunnilla saamaansa hyvää oloa ja liikkuvuutta.
– Joogassa tulee hirveä hiki ja nesteet lähtevät liikkeelle, ja siitä tulee hyvä fiilis. Jos on iltapäivän tunnilla, jaksaa touhuta koko illan vaikka kuinka pitkään. Sitä on aika jäykkä vuosien urheilemattomuuden jälkeen, eikä joogaaminen ole todellakaan haitaksi. Toisaalta minulla on ollut selkäongelmia, ja joogan ansiosta olen saanut vähän kroppaa liikkeelle.
Rönnholm ei ole kokenut kuumaa tukalana.
– Päinvastoin tuntuu, että lihakset lämpenevät paremmin. Jos joogaisi kylmässä tilassa, voisi tulla herkemmin revähdyksiä.
Rönnholm kannustaa erityisesti miehiä joogatunneille.
– Luulen, että tästä olisi tosi paljon hyötyä monelle miehelle. Kun miettii omaa kaveripiiriä ja miten kolmenkympin ylittyessä alkavat selät ja kaikki olla kipeinä, jooga tekisi itse kullekin tosi hyvää.
Jätä ennakkoluulot kotiin
Jos haluaa kokeilla hotjoogaa, on hyvä pitää mielessä muutama perussääntö. Ennen tuntia ei kannata syödä mitään pariin tuntiin, jotta vatsa ehtii tyhjentyä. Näin keho voi rauhallisemmin sopeutua liikkeisiin, eikä tule paha olo. Kofeiinitonta nestettä on hyvä nauttia runsaasti sekä ennen että jälkeen tunnin.
Varusteiksi tunnille sopivat mitkä tahansa mukavat jumppavaatteet. Jalkineita joogassa ei tarvita. Myös ennakkoluulot ja vaatimukset Harriet Honkanen kehottaa jättämään kotiin.
– Älä välitä, vaikka alussa saattaa tuntua siltä, ettet osaa mitään etkä taivu mihinkään. Jooga on pitkä prosessi, jossa ei voi edetä kuin ajan kanssa. Älä myöskään vertaa omaa asentoasi muiden asentoihin. Tärkeintä ei ole täydellisen näköinen, vaan juuri sinulle ja omalle kehollesi täydellisen tuntuinen asento.