Homevauriotaloa myydessä kaikki joutuvat maksumiehiksi

Tietämättömyyttä, mutu-tuntumalla ratkaistavia oikeuskiistoja - ja harvoin onnellisia loppuja. Näitä kaikkia on luvassa homeista taloa kaupattaessa, ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen kertoo.

Pirisen mukaan harvoin homevaurioista taloa kaupataan huijausmielessä, vaan yleensä kummatkin osapuolet ovat tietämättömiä rakenteiden saamista vaurioista.

- Se tulee sitten selville ostajan terveysoireista. Myyjän, joka ei homeesta tiennyt, on vaikea tätä uskoa. Niinpä helposti päädytään oikeusistuimeen asti asiaa ratkomaan, Pirinen kertoo.

Pirisen mukaan oikeudessa päädytään usein tasapeliin:

- Päätöksenteko on oikeusistuimissa satunnaisgeneraattorihommaa, Pirinen valittelee.

- Hometalotapauksissa harvoin on onnellisia loppuja. Taloudellisia tappioita aiheutuu molemmille osapuolille joka kerta.

Silmämääräinen tarkastus ei riitä...

Pirinen pitää virheenä sitä, että taloja tarkastetaan vain myynnin yhteydessä. Kiinteistöt pitäisi tarkastaa vähintään kymmenen vuoden välein ja perusteellisesti 30 vuoden välein.

- Harva ihmisen tekemä tuote kestää vuosikymmeniä ilman huoltoa ja korjausta. Aika haavoittaa ja aiheuttaa esimerkiksi homevaurioita helposti.

Asuntokaupan yhteydessä tehdyssä kuntotarkastuksessa havainnot tehdään yleensä vain katsomalla. Tarkastus on aistinvaraista, eikä mitään rakenteita tutkita.

- Jotta kauppa olisi täysin varma, pitäisi tehdä erittäin kallis, perinpohjainen tarkastus. Se on isotöistä, jouduttaisiin rikkomaan paikkoja. Tähän harva myyjä haluaa ryhtyä, Pirinen kertoo.

Pinnalliset kuntotarkastusraportit ovatkin Pirisen mukaan luotettavuudeltaan vaihtelevia, ja niihin suhtaudutaan oikeudessa varauksella.

...Etenkään, jos silmät ovat ummessa

Pirinen kertoo, että unelmoidessaan esimerkiksi omakotitalon omistamisesta ihminen voi ummistaa silmänsä täydellisesti.

- Nyt kun unelmakoti löytyi, niin nyt se ostetaan. Vaikka joistain vaurioista olisi mainittu kuntotarkastusraportissa, unelmaansa tavoitteleva ostaja saattaa ummistaa sille silmänsä, Pirinen toteaa.

Monasti ostaja on tietämätön ainakin siitä, mistä myyntikohteen hinta tulee. Talon sijaan maksetaankin sijainnista.

- Pääkaupunkiseudulla voi olla hinta vaikka 500 000 euroa, ja sitten tontti maksaa 400 000 ja talo vain 100 000 euroa. Ostajalle tulee väärä kuva - hän luulee ostavansa kalliin talon, mutta ostaakin kalliin tontin, Pirinen sanoo.

Pirinen ehdottaakin kauppakirjojen muuttamista niin, että niissä eriteltäisiin tontin ja talon hinnat toisistaan.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat