Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tulisi houkutella hoitajia töihin rahalla valmiuslakiin turvautumisen sijaan.
Rytkönen pelkää, että turvautuminen valmiuslain pykäliin, joiden avulla hoitohenkilökuntaa voitaisiin pakottaa töihin, johtaisi hoitohenkilökunnan kyykyttämiseen.
– Tehy ei vastusta valmiuslain käyttöä kategorisesti, mutta vastustamme sitä, että valmiuslailla kajotaan hoitajien perusoikeuksiin. Viime keväänä työnantajat hyödynsivät tätä työkalua hyväkseen myös sairaaloissa, joissa ei ollut tietoakaan koronasta esimerkiksi perumalla lomia ja teettämällä ylitöitä.
Lue lisää: Tehyssä epäillään, että HUS toivoo valmiuslain käyttöönottoa, jotta hoitajille ei tarvitsisi maksaa ylimääräisiä korvauksia: "Kyllä se tältä vaikuttaa"
Lue lisää: "Potilaita vain tulee ja tulee" – HUSin tehohoitajat avautuvat MTV:lle, kuinka koronatilanne kiristää otettaan
Hallitus suunnittelee neljän valmiuslain pykälän käyttöönottoa koronavirustilanteen vuoksi. Pykälät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnan ohjaamiseen sekä kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamiseen.
Hallitus ei toistaiseksi ole kertonut aikovansa ottaa käyttöön niitä valmiuslain pykäliä, joiden avulla terveydenhuoltohenkilökuntaa voitaisiin velvoittaa töihin.
Rytkösen mukaan julkisuudessa käytyä keskustelua valmiuslain käyttöönotosta ja hoitajapulasta seurataan kuitenkin sairaanhoitajien keskuudessa "pöyristynein tunnelmin".
– Alan ammattilaiset ovat tyrmistyneitä ja järkyttyneitä. Hoitajat kokevat olevansa vailla ihmisoikeuksia, niin kuin he ovatkin, jos tietyt valmiuslain pykälät otetaan käyttöön.
Lue lisää: Tehohoitajat ovat väsyneitä Jorvin sairaalassa, mutta vaihtoehtoa ei ole: "Emme ole voineet kellarista kaivaa koulutettuja tehohoitajia"
Rytkösen mukaan HUS ei ole käyttänyt riittävästi rahaa siihen, että hoitajia houkultaisiin töihin.
– Rahatukkoja ei ole kyllä hoitajille heiluteltu.
Rytkönen pitää onnistuneina esimerkiksi joulun aikaan ympäri Suomea tehtyjä paikallisia sopimuksia, joilla saatiin houkuteltua hoitajia ylitöihin rahallista korvausta vastaan.