Katariina II Suuri (1729–1796) oli yksi historian merkittävimpiä hallitsijoita. Hän oli valveutunut ja asemalleen omistautunut. Vallanhimo ja intohimo tekivät hänestä kiehtovan henkilön.
Venäjällä oli ollut ennenkin naishallitsijoita. Yksi heistä, Katariina I, oli entinen piika, joka peri vallan mieheltään. Katariina II Suuren valta oli kuitenkin aktiivisempaa kuin monien hänen edeltäjiensä. Hän piti valtion asioita tarkkaan silmällä. Katariina ei tyytynyt juhlimaan avustajiensa tehdessä työt, kuten joidenkin tsaarien on sanottu tehneen.
Nuori vallanhimoinen Katariina
Katariinan synnyinnimi oli Sofia Fredrika Augusta. Hänet kiikutettiin Venäjälle suuriruhtinas Pietarin puolisoksi Preussin kuninkaan neuvosta. Katariinan äiti oli hovissa suosittua Holstein-Gottorpin sukua. Ruhtinaaksi itseään kutsunut isä Kristian August ei vielä asunut linnassa Katariinan syntyessä, vaan työskenteli armeijassa.
Katariinan matka pienen saksalaisen linnan prinsessasta Venäjän rautaisen otteen omaavaksi hallitsijaksi oli pitkä, mutta määrätietoinen. Hän on sanonut muistelmissaan, että Kaarle Pietari Ulrik ei kiinnostanut häntä henkilönä lainkaan. Katariina oli alusta asti kiinnostunut vain vallasta.
Pietarin käytöstä on kuvailtu varsin erikoiseksi. Hän ryyppäsi ja leikki tinasotilailla, eikä salaillut suhdettaan rakastajaansa Elisabet Voronzovaan. Katariinaa suhde tuskin haittasi, sillä hänestä rokonarpinen prinssi oli lähinnä vastenmielinen. Katariinan lapsista ainoastaan Paavalia on epäilty Pietarin pojaksi. Äidin ja pojan välit eivät olleet koskaan lämpimät. Katariina ei saanut itse hoitaa Paavalia.
