Ydinenergian historian pahin onnettomuus tapahtui lauantaina 26.4.1986 aamuyöllä Ukrainassa Tshernobylin ydinvoimalassa.
Voimalassa aiottiin tehdä koe, jossa selvitettäisiin, kauanko turbiinit pyörisivät ja tuottaisivat energiaa, jos sähköt katkeaisivat. Koe edellytti reaktorin käynnistämistä tavalla, joka oli kielletty käyttömääräyksissä. Koetta varten laitoksen turvallisuusjärjestelmä kytkettiin pois päältä.
Aamuyön katastrofi syntyi sekunneissa
Koe alkoi aamuyöllä kello 1.23.04 paikallista aikaa.
Kello 1.23.40 käyttäjät painoivat hätänappia, joka pudotti säätösauvat reaktoriin sen pysäyttämiseksi. Sen seurauksena reaktio kiihtyi, lämpötila nousi, metalliosat alkoivat pehmetä ja säätösauvat jumittuivat.
Kello 1.23.47 reaktorin teho nousi 30 gigawattiin, 10-kertaiseksi normaalista. Tämä oli liikaa jäähdytysputkille ja kannelle, jotka rikkoutuivat. Seurasi valtava paineennousu ja höyryräjähdys. Pian seurasi toinen räjähdys. Reaktorin ytimeen pääsi ilmaa, jolloin happi sytytti hetkessä hidasteena olleen grafiitin. Koska suojakuorta ei ollut, radioaktiiviset kaasut ja hiukkaset levisivät ulkoilmaan.
Radioaktiivinen säteily oli niin voimakasta, ettei mittareiden asteikko riittänyt. Henkilökunta uskoi mittareiden olevan rikki. Henkilökunta oli laitoksessa ilman suojavarusteita aamuun asti ja yritti pumpata jäähdytysvettä reaktoriin. Iltaan mennessä kaksi ihmistä oli kuollut ja 52 viety sairaalaan.
Epäily turmasta tuli Ruotsin kautta
Neuvostoliiton ulkopuolella onnettomuus havaittiin päivää myöhemmin eli 27.4. Ruotsissa Forsmarkin ydinvoimalassa, jossa työntekijöiden vaatteista mitattiin poikkeavia säteilyarvoja. Ensin syyksi epäiltiin tuntematonta säteilylähdettä voimalassa. Kun se mahdollisuus saatiin suljettua pois, heräsivät epäilyt turmasta Neuvostoliitossa. Tuulen suunta tuki epäilyä.
Suomessakin havaittiin säteilytason nousu puolustusvoimien mittausasemalla, mutta sitä arveltiin mittariviaksi. Mittaustulos päätettiin varmistaa muilla mittalaitteilla, koska säteilytaso ei ollut niin korkea, että se olisi edellyttänyt suojautumista. Samoihin aikoihin Ruotsi ilmoitti epäilevänsä, että Neuvostoliitossa oli tapahtunut ydinvoimalaturma.
Tiedotus viipyi yli 2 vuorokautta
Suomessa Säteilyturvakeskus laati ensimmäisen tiedotteen poikkeustilanteesta maanantaina 28.4. klo 15 ja se luettiin klo 16 STT:n radiouutisissa. Uutisessa kerrottiin, että radioaktiivisuutta oli havaittu ja se oli ilmeisesti peräisin reaktorionnettomuudesta. Neuvostoliitto myönsi voimalaonnettomuuden maanantaina klo 19.30 Suomen aikaa.
Suurimmillaan radioaktiivisten aineiden pitoisuudet olivat Suomessa 28.4. illalla. Ilmasta mitattiin yli 30 radioaktiivista ainetta. Parin kolmen päivän päästä ilma oli lähes täysin puhdistunut. Pahin laskeuma osui Pirkanmaalle, Itä-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon.
Suomessa rajoitettiin määräaikaisesti karjan laidunruokintaa, jotta radioaktiiviset aineet eivät päätyisi lihaan ja maitoon. Lisäksi neuvottiin välttämään syömästä suuria määriä sieniä, marjoja tai kalaa pahimmilla laskeuma-alueilla.
Palo roihusi 9 vuorokautta
Tshernobylissä reaktoripalo saatiin sammutettua vasta 6.5. pudottamalla reaktorin päälle maa-ainesta helikopterista.
Onnettomuuden radioaktiivinen päästö oli valtava: ympäristöön arvioidaan levinneen 13-30 prosenttia reaktorin 190 tonnista polttoainetta. Ukrainassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä säteilytasot olivat korkeita. Cesium-137 kulkeutui tuulen ja sateen mukana myös Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Itävaltaan.
Tshernobylin onnettomuusreaktorin päälle rakennettiin pikaisesti betoninen suojakuori, joka valmistui marraskuussa 1986. Myöhemmin se alkoi rapautua ja luhistua ja uuden suojakuoren rakentaminen aloitettiin vuonna 2010.
Näin MTV kertoi Tsernobylin turmasta 30 vuotta sitten:
6:35
