Tshernobylissä tehdään töitä vaarallisissa olosuhteissa | MTV Uutiset
Tällaista on elämä historiallisella erityisalueella Ukrainassa – omat rajat, perustuslaki ja asukkaat
Onnettomuudessa vuonna 1986 tuhoutunut Tshernobylin ydinvoimala ja sen suojakuori Tshernobylissä 29. toukukuuta 2025.Lehtikuva
Julkaistu 15.06.2025 12:23
MTV UUTISET – STT
STT vieraili Tshernobylin eristysalueella, jossa tehdään töitä vaarallisista olosuhteista huolimatta. Venäjän muutaman vuoden takainen miehitysaika sekä muutaman kuukauden takainen drooni-isku ovat hankaloittaneet säteilyturvallisuudesta huolehtimista entisestään.
Ukrainassa parin tunnin ajomatkan päässä Kiovasta pohjoiseen sijaitsee Tshernobylin eristysalue, joka on monella tapaa valtio valtion sisässä. Sillä on omat rajansa, niillä vartijat ja jopa eräänlainen perustuslakinsa, joka jokaisen vierailijan pitää allekirjoittaa.
Siinä vierailija ottaa vastuun säteilystä itselleen mahdollisesti seuraavista terveysongelmista ja sitoutuu muun muassa siihen, ettei hän ota alueelta mitään mukaansa, varsinkaan kasveja tai eläimiä. Mikään säteilyn saastuttama ei lähde alueen rajojen ulkopuolelle.
Valtiolla on myös omat asukkaansa. Useat tuhannet ukrainalaiset työskentelevät alueella kausiluontoisesti. Heidän työnsä alueella liittyvät muun muassa vanhan ydinvoimalan yhä jatkuvaan alasajoon ja säteilyturvallisuuteen. Eristysalueella työskentelevät asuvat heikommin säteilevällä vyöhykkeellä, joka sijaitsee 10–30 kilometrin säteellä alueen keskipisteestä.
Voimakkaammin säteilevällä vyöhykkeellä 10 kilometrin säteellä vanhasta ydinvoimalasta ei asuta, siellä vain tehdään työtä. Eristysalueen sydän on entinen Tshernobylin ydinvoimalan reaktori 4, joka räjähti huhtikuussa 1986. Se aiheutti ydinvoiman historian toistaiseksi pahimman onnettomuuden, jonka jälkien siivoaminen on monen sukupolven projekti.
Onnettomuudessa vuonna 1986 tuhoutunut Tshernobylin ydinvoimala ja sen suojakuori Tshernobylissä 29. toukukuuta 2025.Lehtikuva
Onnettomuudesta on ensi vuonna kulunut 40 vuotta, ja sen jälkivaikutukset alueella jatkuvat vielä vuosisatojen ajan. Venäjän käynnistämä laaja hyökkäyssota on häirinnyt vaarallisesti eristysalueella tehtävää työtä, ensin miehityksen kautta vuonna 2022 ja tänä vuonna reaktorin suojarakennukseen kohdistetun drooni-iskun kautta.
STT vieraili Tshernobylissa toukokuussa tutustumassa sodan vaikutuksiin.
"Tätä voi kutsua ydinterrorismiksi"
Vuonna 1986 tuhoutunut neljäs reaktori ei enää näytä siltä räjähdyksen ja tulipalon tärvelemältä, hätäisesti betonisarkofagiin suljetulta säteilevältä rauniolta, jonka moni vanhempi suomalainen muistaa kuvista – ja nuorempi ehkä yhdysvaltalaiskanava HBO:n suositusta Chernobyl-sarjasta.
Tuhoutunutta reaktoria peittää nykyisin valtava, kaareva suojakuorirakennus NSC (New Safe Confinement), joka asennettiin paikalleen vuonna 2016. Uusi eristysrakennus nielaisi sisäänsä reaktorin rauniot sekä niiden ympärille kiireellä kasatun, sarkofagiksi kutsututun alkuperäisen suojarakennuksen, jonka 30 vuoden käyttöikä oli tulossa tiensä päähän.
Uuden suojakuoren käyttöikä on sata vuotta, ja tuon vuosisadan varrella suunnitelmana on ollut purkaa pikkuhiljaa osiin sisällä oleva vanha sarkofagi sekä reaktorin jäänteet, jotta saastuneesta jätteestä päästään eroon turvallisesti. Ukrainan sota kuitenkin jäädytti suunnitelmat.
Yksi sodan matkaan tuoma mutka pistää heti vierailijan silmään. Yli sata metriä korkean suojarakennuksen kaaren huipun lähellä on mustana ammottava reikä, joka syntyi Venäjän tänä vuonna tekemässä droonihyökkäyksessä.
– Idiootit. Mitä muuta siihen voi sanoa? Tämä on uhkailua ja terrorismia, tuhahtaa iskusta kysyttäessä Tshernobylin alueella työskentelevä Serhi Kirejev, 66.
Venäläisen droonin tekemä reikä onnettomuudessa vuonna 1986 tuhoutuneen Tshernobylin ydinvoimalan suojakuoren katossa 29. toukukuuta 2025.Lehtikuva
Kirejev johtaa Ecocentre-yritystä, joka mittaa säteilyarvoja eristysalueella ja huolehtii säteilyturvallisuudesta. Ecocentren arvion mukaan Venäjän iskun seurauksena ilmoille ei onneksi vapautunut huomattavaa määrää uutta säteilyä.
– Tätä voi kutsua ydinterrorismiksi. Droonin iskulla olisi voinut olla paljon huonompia seurauksia, jos se olisi iskenyt eri kohtaan, Kirejev arvioi.
Reikä yhä korjaamatta
Venäjän helmikuussa tekemästä iskusta oli kulunut jo kolme kuukautta STT:n vierailun aikaan toukokuussa, mutta suojarakennuksen 14-metrisen kuoren läpäisevä reikä ammotti edelleen avonaisena. Ukrainan resurssit eivät ole vielä riittäneet vaurioiden korjaamiseen.
– Koska maamme on sodassa, ja kaikki tämä toiminta vaatii paljon rahaa, kertoo STT:lle Tshernobylin ydinvoimalan viranomaisvalvontaosaston vanhempi tarkastaja Oleksandr Grygorash.
Tshernobylin ydinvoimalan viranomaisvalvontaosaston vanhempi tarkastaja Oleksander Grygorash Tsernobylissä 29. toukokuuta 2025.Lehtikuva
Korjaustöihin on haettu myös kansainvälistä rahoitusta, mutta kaikki tarvittava ei ollut vielä toukokuussa kasassa eikä korjausaikataulusta ollut varmuutta. Ensin koko rakennuksen kunto on tarkastettava.
– Hyvin pian aloitamme tutkintaprosessin, ja siihen menee aikaa. Meidän pitää tutkia kaikki droonihyökkäyksen vaikutukset. -- Se on hyvin monimutkainen asia. Ensiksi pitää tarkistaa jokainen (rakennuksen) 265 000 mutterista. Kaikki on tarkastettava, Grygorash sanoo.
Iskusta syntynyttä reikää monimutkaisempi ongelma oli sen sytyttämä tulipalo. Itse palo sammutettiin tuntien sisällä hyökkäyksestä, mutta rakennuksen seinän välikerros jäi kytemään kolmen viikon ajaksi.
Suojakuoren välikerrokset oli suunniteltu estämään säteilevien hiukkasten pakeneminen sisällä olevasta reaktorin rauniosta. Ulkoisesta hyökkäyksestä syttyneen tulipalon jättämien kytevien palopesäkkeiden sammutus välikerroksissa osoittautui vaikeaksi. Pelastuslaitoksen oli tehtävä osumakohdan lähelle satoja pienempiä reikiä, joista sammutusletkut saatiin sisälle.
– Nämä kaikki keinotekoiset reiät on myös korjattava. Se on valtava urakka, Grygorash sanoo.
Venäjä miehitti Tshernobylin aluetta laajan hyökkäyssotansa alkuvaiheessa vuonna 2022, ennen kuin Ukrainan vastarinta pakotti venäläisjoukot vetäytymään Kiovan suunnalta. Miehitysaika häiritsi vaarallisesti sukupolvien pituista ydinturvallisuusprojektia. Sen saivat tuntea alueen työntekijät.
– Laboratorion työkalut ja laitteisto oli joko tuhottu tai tehty käyttökelvottomaksi. Yritys ryöstettiin miehityksen aikana. Kaikki tavarat olivat hajallaan tai tuhottu, kertoo Ecocentren Kirejev.
Kirejev antaa STT:lle haastattelun eristysalueella sijaitsevassa vanhassa koulurakennuksessa, joka oli tapahtumien keskipisteessä. Rakennus toimii Ecocentren konttorina, ja miehityksen aikana venäläiset käyttivät sitä komentokeskuksenaan.
Ecocentren ylläpitämät säteilytasojen mittauspisteet eri puolilla eristysaluetta tuhottiin kokonaan reilun kolmen vuoden takaisen miehityksen aikana. Säteilyturvallisuuden kannalta venäläissotilaiden toiminta alueella oli kerta kaikkiaan käsittämätöntä, Kirejev kertoo.
Oudoin päätös venäläisjoukoilta oli kaivaa juoksuhautoja Punaiseen metsään, joka sijaitsee koko eristysalueen pahiten saastuneella alueella. Metsä sai nimensä vuoden 1986 onnettomuuden jälkeen, kun säteilyn surmaamat puut antoivat sille punaruskean sävyn.
Nykyään metsä on kesäaikaan tavanomaisen vihreä, mutta sen näkymätön saastuneisuus jatkuu vielä sukupolvien ajan. Kun STT:n seurue ajaa autolla Punaisen metsän ohitse, säteilymittari huutaa edelleen terveydelle vaarallisista säteilytasoista.
Säteilymittari huutaa edelleen terveydelle vaarallisista säteilytasoista Punaisen metsän lähellä.Lehtikuva
"He olivat koekaniineina täällä"
Punainen metsä ei ole paikka, jossa kannattaa viettää yhtään ylimääräistä aikaa, mutta venäläisjoukot viihtyivät siellä tiettävästi koko miehitysajan – eli runsaan kuukauden.
– On hyvin vaikea ymmärtää heidän toimiaan täällä järjellä. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että nuo miehitysarmeijan edustajat olivat koekaniineina täällä, Kirejev sanoo.
Tämän teorian puolesta puhuu Kirejevin mukaan se, että säteilevään metsään kaivetuilla juoksuhaudoilla ei ollut sotilaallista merkitystä. Hän esittelee STT:lle toimistonsa seinällä olevaa eristysalueen karttaa, johon on merkitty punaisella Tshernobylin ydinturman pahiten saastuttamat alueet. Venäläisjoukkojen juoksuhaudat osuvat kohtaan, joka helottaa kaikkein kirkkaimmin punaisena.
– Alue on yksi pahiten saastuneista alueista koko Tshernobylissa. Miksi he juuri siellä kaivoivat juoksuhautoja? Siinä ei ollut mitään järkeä.
– Luulen, että (venäläiset) komentajat halusivat tehdä kokeita nähdäkseen, kuinka pitkään ihmiset selviävät sellaisissa olosuhteissa.
Kirejevin mukaan on mahdotonta arvioida varmuudella sitä, kuinka suuren säteilyannoksen venäläissotilaat alueella saivat, sillä ympäristön säteilyn lisäksi he saattoivat myös niellä ruokansa ja juomavetensä mukana säteileviä hiukkasia. Elimistöön päätynyt säteilevä aines jatkaa vaikutustaan sen jälkeenkin, kun he ovat jo lähteneet alueelta.
– Voimme olettaa, että siitä on olemassa jotain raportteja, mutta ne eivät ole yleisessä tiedossa. Venäjä ei ole sellainen valtio, joka koskaan avaisi salaisuuksiaan, Kirejev sanoo.
Miehityksen jälkeen mediassa levisi vahvistamattomia tietoja siitä, että venäläissotilaita olisi hoidettu tai jopa kuollut säteilysairauden vuoksi. Syksyllä 2022 kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA arvioi kuitenkin raportissa, ettei venäläissotilaiden saama säteilyannos todennäköisesti riittänyt äkillisen säteilysairauden aiheuttamiseen.
Maailmanpyörä Pripjatin aavekaupungissa Tshernobylin lähellä toukokuussa 2025.Lehtikuva
"Täällä alkaneita prosesseja ei voi pysäyttää"
Ecocentren Kirejev on työskennellyt Tshernobylin alueella aina onnettomuudesta lähtien vuonna 1986. Vuosikymmenten varrella hän on nähnyt alueen muuttuvan vähemmän vaaralliseksi.
Ydinonnettomuuden jäljiltä alueella yleisten cesiumin ja strontiumin radioaktiivisten isotooppien puoliintumisaika on noin kolme vuosikymmentä, ja se on jo kertaalleen kulunut, joten säteilytasot ovat laskeneet merkittävästi.
Kirejevin mukaan ihmisen Tshernobylin alueella saamat keskimääräiset säteilyannokset ovat nykyään vain tuhannesosan siitä, mitä ne olivat heti onnettomuuden jälkimainingeissa vuonna 1986.
Miksi Kirejev on työskennellyt kaikki nämä vuosikymmenet saastuneella alueella, jossa terveysriskit ovat niin huomattavia? Hänen mukaansa paikalla on oltava, jotta ydinturman seuraukset voidaan ymmärtää.
– Koska ihmiset ja yhteiskunta ovat valinneet tämän ydinenergian tien, on meidän pakko tuntea kaikki sen riskit ja seuraukset, sillä onnettomuudet voivat toistua. Eivät ehkä niin suurina kuin täällä, mutta joka tapauksessa jotain vuotoja voi tapahtua. Ihmiskunnan on pakko tietää, miten toimia näissä tapauksissa, Kirejev sanoo.
Kuva Pripjatin aavekaupungista toukokuussa 2025.Lehtikuva
– Täällä ovat alkaneet prosessit, joita ihminen ei voi pysäyttää. Nämä isotoopit kiertävät täällä vedessä ja ilmassa.
Kuinka pitkä aika kuluu siihen, että Tshernobylin eristysalue on enimmäkseen vaaraton ihmisille?
– Jos cesiumin ja strontiumin perusteella lasketaan, niin siihen tarvitaan ainakin 300 vuotta, Kirejev sanoo.
Aikakapseli myöhäisestä Neuvostoliitosta
Säteily nopeuttaa kaikkea muutosta – myös ihmisen elimistössä, sanoo STT:n oppaana toiminut Volodymyr, 66. Siksi se on vaarallisinta pienille lapsille, joiden kehot ovat muutenkin muutoksen tilassa.
Volodymyr tuntee eristysalueen kuin omat taskunsa. Hän työskenteli seudulla jo ennen vuoden 1986 onnettomuutta, ja osallistui onnettomuuden jälkien siivousoperaatioon. Voimalan lähellä sijaitseva hylätty Pripjatin aavekaupunki oli hänen vanha kotikaupunkinsa.
Asukkaiden evakuoinnin ja alueen eristämisen vuoksi Tshernobylin seutu toimii aikakapselina myöhäiseen Neuvostoliittoon. Alueelta evakuoidut ihmiset uskoivat pääsevänsä pian palaamaan koteihinsa, joten kaupunki jätettiin sellaisekseen. Evakosta tuli kuitenkin pysyvä, ja neuvostoliittolaiskaupunki jätettiin luonnon armoille.
Autossa Volodymyr viittaa ohi mentäessä kohti rakennusta, josta löytyy hänen vanha asuntonsa. Siellä Volodymyr ei enää tykkää käydä. Tuhon jälkeinen Pripjat on vuosikymmenten varrella tullut hänelle niin tutuksi, että maailma ennen Tshernobylin onnettomuutta on vain hiipunut muistikuva.
Kuva Pripjatin aavekaupungista toukokuussa 2025.Lehtikuva
Vaikka kaupungissa ei ole kukaan asunut sitten vuoden 1986, lyhytaikainen vieraileminen oppaan avulla on turvallista. Ennen sotaa Pripjat olikin monen seikkailunhaluisen turistin kohde opastetuilla kiertueilla, mutta nyt alueella vallitsee sodan vuoksi sen vanha hylätty hiljaisuus.
Pripjatissa vieraileva voi yhä tutustua hylättyjen rakennusten neuvostoaikaiseen irtaimistoon ja kyltteihin, joiden rinnalla näkyy urbaanien seikkailijoiden tekemiä graffiteja. Muun muassa japanilaisen Pokemon-brändin maskottihahmo Pikachu vilahtelee seinillä.
Pripjatin kaupungin ohella toinen alueen suuri neuvostonähtävyys on massiivinen Duga-tutkajärjestelmä eli "Venäläinen tikka", joka sai lempinimensä lännessä sen radioaalloille päästämästä nakuttavasta äänestä. Neuvostoliiton salassa rakentaman massiivisen radioantennijärjestelmän oli tarkoitus antaa ennakkovaroitus mannertenvälisistä ohjusiskuista.
Maastopalon polttamassa Tshernobylin maisemassa Eiffelin tornia korkeampi ja moninkertaisesti eduskuntataloa leveämpi Duga nousee taivaanrantaa vasten vaikuttavana monumenttina Neuvostoliiton suurille unelmille – ja niiden käytännön epäonnistumisille. Se on liian suuri läheltä käsitettäväksi, ja vain etäältä katsoja voi hahmottaa rakennelman kokonaisuutena.
Tshernobylin ydinvoimalan onnettomuus vuonna 1986 oli seurausta voimalalla toteutetusta kokeilusta, jota moni aikalainenkin piti turhana ja vaarallisena, kertoo opas. Käytössä olevalla ydinvoimalalla ei pitäisi tehdä kokeiluja, minkä lisäksi koejärjestelystä saatava tieto oli Volodymyrin mukaan turhanpäiväistä.
Testissä harjoiteltiin reaktorin jäähdyttämistä sähkökatkotilanteessa. Reaktorin suunnitteluun liittyneen ongelman vuoksi voimalan työntekijöiden yritys sammuttaa reaktori johtikin äkilliseen piikkiin energiantuotannossa. Epäonnistuneesta kokeilusta seurasi reaktorin täysi räjähdys ja sulaminen, joka muistetaan maailmanhistorian tuhoisimpana ydinenergian tuotannon onnettomuutena.
Tshernobylin epäonnistunut voimalakoe edelsi vain muutamalla vuodella koko Neuvostoliiton suuren yhteiskunnallisen kokeilun luhistumista. Tshernobylin katastrofia on pidetty yhtenä tekijänä, joka osaltaan joudutti koko Neuvostoliiton hajoamista. Onnettomuus ravisteli Neuvostoliiton viimeisen johtajan Mihail Gorbatshovin käynnistämää perestroika-uudistumispolitiikkaa ja avoimuuspolitiikka glasnostia.
– Tshernobylin ydinonnettomuus, jopa enemmän kuin käynnistämäni perestroika, oli ehkä pääsyy sille, että Neuvostoliitto hajosi viisi vuotta myöhemmin, kirjoitti Gorbatshov vuonna 2006 onnettomuuden 20-vuotispäivänä julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Uuden Tshernobylin uhka ei ole täysin väistynyt maailmasta, vaikka nykyaikaiset voimalat ovatkin turvallisempia. Venäjän pelätään aikovan käynnistää uudelleen energiantuotannon Zaporizhzhjan ydinvoimalalla, jonka se miehitti laajan hyökkäyssotansa alussa vuonna 2022. Ukrainalaisasiantuntijoiden mukaan uuden ydinonnettomuuden riski on merkittävä.
