Kaikkien aikojen toiseksi menestynein animaatio Frozen – huurteinen seikkailu, tuotti yli miljardin dollarin voitot, mutta myös kritiikkiä kulttuurisesta omimisesta. Nyt Frozenin täyspitkää jatko-osaa on työstetty yhteistyössä saamelaisista muodostuvan asiantuntijaryhmän kanssa. Elokuva saa ensi-iltansa Suomessa joulupäivänä ja se tulee levitykseen myös pohjoissaameksi dubattuna.
Verddet (”Väärtit”) -asiantuntijaryhmään kuuluva juristi Piia Nuorgam on tyytyväinen yhteistyöhön elokuvan tuottaneen Walt Disney Animation Studiosin kanssa. Hän odottaa elokuvan ensi-iltaa jo.
– Jännittynein ja innostunein mielin odotan ensi-iltaa. Odotan erityisesti saamelaislasten suhtaumista elokuvaan. Jo tähän asti se, että elokuva tulee myös saameksi, on osoittautunut isoksi asiaksi lapsille.
Frozen II on edeltäjänsä tapaan kuvitteelliseen pohjoiseen maahan Arendelleen sijoittuva prinsessaseikkailu. Arendellen maisemat ovat kuitenkin oikeankin maailman pohjoisessa asuville tuttuja. Elokuvassa näkyy koivuja, poroja ja revontulia. Osa elokuvan kuvastosta on selkeästi tunnistettavissa saamelaisesta kulttuuriperinnöstä ammentavaksi.
Verddet-ryhmä oli mukana elokuvanteossa antamassa neuvoja ja näkemyksiä saamelaiskulttuuria koskevissa asioissa. Aloite asiantuntijaryhmän perustamiseen tuli saamelaisilta, joita edusti kolmen maan saamelaiskäräjien yhteistyöelin eli Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto sekä kansanlaisjärjestöjen muodostama Saamelaisneuvosto.
– Yhteistyöaloitteella oli laaja poliittinen tuki saamelaisten puolelta. Saamelaisten poliittiset toimivat nimittivät työryhmän jäsenet sen perusteella, mitkä olivat elokuvantekijöiden tarpeet ja toiveet omien intressiemme lisäksi Nuorgam sanoo.
Ryhmällä laaja kokemus eri aloilta
Disney suhtautui alusta alkaen yhteistyöehdotukseen hyvin myönteisesti.
– He suhtautuivat positiivisesti, ja tällä tiellä olemme.
Verddet-ryhmään kuuluu kuusi jäsentä, jotka tulevat kolmen valtion saamelaisten keskuudesta ja edustavat eri aloja.
– Heillä on laaja kokemus taiteen ja tieteen eri aloilta, muun muassa kulttuurihistorian ja oikeustieteen aloilta, Nurogam kertoo.
Nuorgam edusti ryhmässä itse oikeudellista osaamista. Hän toimi linkkinä poliittisten toimijoiden ja elokuvantekijöiden välillä
– Toin ryhmään ihmisoikeusosaamisen ja saamelaisten kokemuksen ja tietämyksen siitä, millaisilla oikeussäännöillä me itse toimimme ja millaisia oikeusperiaatteita meillä kulttuurisen omaisuuden suhteen on. Niitä on ulkopuolisen vaikea tietää. Olin neuvomassa siinä, mitä saamelaisten kulttuurillisesta omaisuudesta voidaan hyödyntää ja miten. Tarkoituksena oli myös välttää sterotypioita ja toiseutta.
"Olemme vaikuttuneita herkkyydestä"
Käytännössä asiantuntijaryhmän työ oli neuvojen ja mielipiteiden antamista elokuvan käsikirjoittajille ja animoijille. Verddet-ryhmä matkusti Los Angelesiin, jossa elokuva tehtiin.
– Tehtävämme oli antaa neuvoja ja ohjeita saamelaiskulttuurista inspiroituneiden elokuvan osien toteuttamiseen. Halusimme varmistua siitä, että sellaiset kohdat tehdään sensitiivisesti, asianmukaisesti ja saamelaisia kunnioittavalla tavalla. Käytännössä ideoimme ja annoimme neuvoja animoijille, teknisille asiantuntijoille ja taiteilijoille. Olimme ihan vieri vieressä fyysisissä tapaamisissa ja myös etäyhteydessä, Nuorgam kertoo.
Disneyn edustajat vierailivat myös Suomen ja Norjan saamelaisalueilla elokuvaa suunniteltaessa.
Nuorgam ei voi kertoa tarkempia yksityiskohtia elokuvasta, ettei tarina paljastu etukäteen. Hän on kuitenkin hyvin tyytyväinen yhteistyöhön. Hän sanoo lopputuloksen onnistuneen hyvin myös saamelaisten kannalta.
– Olemme todella tyytyväisiä siihen toimintatapaan, joka tuottaja Peter del Vecholla ja studioilla oli. Olemme myös todella vaikuttuneita siitä tavasta ja herkkyydestä, jolla meidän näkemyksemme otettiin huomioon. Meidän kokemuksemme on, että olemme antaneet merkityksellisen työpanoksen elokuvaan ja vahventaneet sen tarinaa kokemuksellamme.
Nuorgam odottaakin elokuvan antavan paljon saamelaisille.
– Meitä on ohjannut se, että saamelaiset ja saamelaislapset voivat olla tästä elokuvasta ylpeitä.
Historiallinen yhteistyösopimus
Yhteistyön pohjaksi solmittiin sopimus saamen kansan ja Walt Disney Animation Studiosin välillä. Sopimuksessa yhtiö sitoutuu kunnioittamaan saamelaisten oikeuksia omaan kulttuuriinsa kuten musiikkiin, kieleen, historiaan ja tarinoihin ja ottamaan huomioon saamelaisten mielipiteen näitä käytettäessä kaupallisiin tarkoituksiin.
Oslosta Norjan parlamentin kulttuuriperintövaliokunnan kokoukseesta tavoitettu Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo pitää yhteistyösopimusta historiallisena.
– Olemme tyytyväisiä siihen, että Disney on osoittanut tällaista kunnioitusta saamelaisia kohtaan. Tämä yhteistyö merkitsee paljon myös saamelaisyhteisön itseluottamukselle. Samalla rakennamme mahdollisuuksia myös saamelaisten omalle elokuvateollisuudelle, Keskitalo sanoo.
Nuorgam on samaa mieltä Keskitalon kanssa. Hän uskoo, että sopimuksen myötä tulevaisuudessa nähdään vielä lisää yhteistyötä kansainvälisten yritysten ja saamelaisten välillä.
– Tämä on luonut hyvän pohjan tulevalle yhteistyölle ja mallin siitä, miten yhteistyötä saamelaisten kanssa voidaan hoitaa. Uskon itse, että tämä on osa laajempaa kehitystä, jossa yritykset pohtivat ja ottavat huomioon ne vaikutukset, jotka tällaisilla tuotannoilla tai ylipäänsä tuotteilla voi olla laajemmin.
Auttaa kieltä selviytymään
Vuonna 2013 ilmestynyt ensimmäinen Frozen on yksi kaikkien aikojen taloudellisesti menestyneimmistä elokuvista. Elokuva tuotti yhtiölleen Disneylle yli miljardi dollaria.
Saamelaisen kulttuuriperinnön hyödyntäminen miljardiluokan tuotot tehneessä elokuvassa ilman korvausta saamelaisille tai neuvottelua heidän kanssaan sai aikaan arvostelua kulttuurisesta omimisesta ja saamelaisten äänen sivuuttamisesta.
Keskitalon mukaan ei ole keskusteltu siitä, saako saamen kansa rahallista korvausta Frozen 2:n tuottamista voitoista. Hänen mielestään se ei ole kovin tärkeääkään. Saamelaisten kulttuurin kunnioittaminen ja kielen elvyttäminen on hänestä paljon rahaa arvokkaampia.
– En usko, että tätä yhteistyötä voi mitata rahassa. Näin ison elokuvatuotannon merkitys meille yhteiskuntana ja pohjoissaamen kielelle on niin suuri. Meitä saamelaisia on kiinnostanut oman kokemuksemme ja taitojemme kehittäminen elokuva-alalla, ja siinä olemme onnistuneet,
Frozen 2 julkaistaan myös pohjoissaameksi ääninäyteltynä. Vuosi 2019 on ollut kansainvälinen alkuperäiskansojen kielten teemavuosi. Keskitalon mielestä elokuvan saamenkielisyys sopii paremmin kuin hyvin yhteen teemavuoden kanssa.
– Tämä on ensimmäinen kansainvälinen suuren tuotannon elokuva, joka dubataan pohjoissameksi. Tämä on myös teemavuoden yksi suurimmista tapauksista Saamenmaalla. Tärkeää on se, että tämä elokuva ei ole kulttuurista omimista vaan kulttuurista yhteistyötä, Keskitalo sanoo.
Myös Nuorgam näkee elokuvan tärkeä juuri saamelaislasten kielitaidon kannalta.
– Meille on arvokasta kielen elvyttäminen ja sen elinvoimaisena pitäminen. Myös oppimisnäkökulmasta elokuva on tärkeä, Nuorgam sanoo.
Elokuva luo kiinnostusta Saamenmaahan
Ensimmäinen Frozen-elokuva loi miljöönsä takia kansainvälistä kiinnostusta Pohjoismaihin ja erityisesti Pohjoiseen Norjaan ja Suomeen.
– On jännittävää nähdä, millä tavalla tämä vaikuttaa esimerkiksi matkailuun. Norjassahan matkailu lisääntyi ensimmäisen Frozenin jälkeen. Uskon, että tällä projektilla on paljon sellaisia positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa, joita emme ehkä vielä ymmärräkään.
Frozen 2 tulee ensi-iltaan Yhdysvalloissa ensi kuussa ja Suomessa joulupäivänä.