Historiallinen sotaharjoitus Santahaminassa: Brittikomppania osallistuu "loppusotaan" – harjoittelevat nopean toiminnan joukkojen yhteistyötä

Helsingin Santahaminassa toteutettava Sapeli-niminen kaupunkisotaharjoitus pidetään 3.–10. kesäkuuta.  Sen yhteydessä toteutetaan kahdenvälinen rakennetun alueen taisteluharjoitus (Urban Warfare Exercise, UWFEX).

Harjoitus on hyväksytty puolustusvoimien kansainväliseen harjoitusohjelmaan viime vuonna.

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) käsittelevät tulevan vuoden kansainväliset harjoitukset, jonka jälkeen puolustusministeriö vahvistaa ohjelman.

Harjoitusten yksityiskohdat selviävät lähempänä harjoituksia, jolloin puolustusvoimat tiedottavat niistä.

– Kyse on Kaartin jääkärirykmentin normaalista ja säännöllisestä tuloerän loppusotaharjoituksesta, jonka yhteydessä on keskusteltu, että Iso-Britannia lähettäisi komppanian mukaan.

– Mikä komppania se on ja muut yksityiskohdat selviävät vasta myöhemmin. Puolustusvoimat tiedottaa asiasta tarkemmin huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa, eli heti kun tietoa on saatavilla, kertoo puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Max Arhippainen MTV uutisille.

Suomella yhteistyösopimus Iso-Britannian kanssa vuodesta 2016

Suomi ja Iso-Britannia solmivat vuonna 2016 Varsovan Nato-huippukokouksen yhteydessä yhteistyösopimuksen. Tuolloin sekä ulkoasianvaliokunta että puolustusvaliokunta kritisoivat kärkevästi, että valiokunnat saivat lukea asiasta lehdestä. 

Iso-Britannia on yksi EU:n merkittävimmistä sotilasvoimista ja se tunnetaan korkeasta sotilaallisesta valmiudesta ja osaamisesta sekä kyvystä toimia vaikeissakin olosuhteissa.

Puolustusministeriön mukaan Iso-Britannia on Suomelle tärkeä kumppani ja maiden välistä puolustusyhteistyötä on vahvistettu suunnitelmallisesti.

Iso-Britannia oli aloitteellinen JEF-yhteistyössä

Ison-Britannian johtaman JEF-maaryhmän toiminta käynnistyi vuonna 2014. Yhteistyön tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää sotilaallisia valmiuksia kriiseihin vastaamiseksi.

Suomen JEF-osallistumista valmisteltiin usean vuoden ajan tiiviissä yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kesällä 2017 Suomi ja Ruotsi liittyivät seitsemän alkuperäisen maan muodostamaan joukkoon. Muut seitsemän maata olivat Iso-Britannian ohella Norja, Tanska, Alankomaat, Liettua, Latvia ja Viro.

Puolustusministeriön mukaan Suomen ja Ruotsin osallistuminen käynnistyi, kun Iso-Britannia tunnisteli molempien maiden halukkuutta osallistua.

JEF-joukot tarkoitettu sekä sotilaallisiin että humanitaarisiin tehtäviin

Puolustusministeriön mukaan JEF on joustava joukkorakenne, jonka ytimen muodostaa Iso-Britannia. Joukkorakenne sisältää noin 10 000 sotilasta.

Joukko pystyy toimimaan laaja-alaisissa tehtävissä aina humanitaarisista tehtävistä vaativiin nykyajan perinteisen sodankäynnin tehtäviin. Joukkojen vahvuutena pidetään nopeaa reagointikykyä.

–  Suomen osallistuminen perustuu kansallisen puolustuskykymme kehittämistarpeisiin. Suomi on osallistunut JEF:n koulutus- ja harjoitustoimintaan viime vuodesta alkaen. Tätä aiemmin osallistuimme tarkkailijoina. Tähän saakka pääosa harjoituksista on toteutettu Iso-Britanniassa. Jatkossa JEF:n koulutus- ja harjoitustoimintaa tullaan näkemään myös Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella, kertoo puolustusministeriön erityisasiantuntija Mika Varvikko.

Tällä hän viittaa JEF-yhteistyöhön kuuluvaa Baltic Protector -harjoituskokonaisuutta, joka käynnistyy Itämeren alueella kesällä. Kaartin jääkärirykmentin sotaharjoitus ei liity tähän, vaan kyseessä on merivoimapainotteisen laivasto-osaston harjoitus.

Suomi osallistuu vuosittaiseen Itämeren BaltOps-meriharjoitukseen miinalaivalla. BaltOps-harjoitus on osa Baltic Protector-harjoituskokonaisuutta.

Suomi päättää itsenäisesti osallistumisesta

– Jokainen maa päättää aina itsenäisesti osallistumisestaan, olipa kyseessä koulutus- ja harjoitustoiminta, muu kansainvälinen toiminta tai operaatioon osallistuminen. Suomi ei ole määritellyt mitään erityisiä joukkoja JEF:iin. Osallistuminen arvioidaan aina tapauskohtaisesti, kertoo Varvikko.

Puolustusministeriöstä kerrotaan, että JEF:n puitteissa voidaan toimia esimerkiksi osana YK:n, EU:n tai Naton operaatiota, sellaisen operaation tukena tai tietyn maaryhmän itsenäisenä toimintana.

Jos mahdollinen operaatio tulee kyseeseen, Suomen osallistumista koskeva kansallinen osallistumisharkinta ja päätöksenteko tapahtuisi kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Samoin toimintaan osallistuvat joukot päätettäisiin tilanteen, tarpeen ja kansallisen poliittisen ja sotilaallisen osallistumisvalmiuden mukaisesti.

Puolustusministeriön mukaan JEF ei ole Nato, eikä JEF:iin liittyminen vie Suomea lähemmäs Natoa. Jokainen yhdeksästä mukana olevasta valtiosta osallistuu joukon toimintaan omista lähtökohdistaan.

– Viimeisen neljän vuoden aikana on tehty useita erilaisia asiakirjoja noin kymmenen maan kanssa. Yhteistyötä on syvennetty selontekojen linjan mukaisesti erityisesti Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Naton kanssa. Viimeksi helmikuussa Suomi ja Japani allekirjoittivat puolustusyhteistyötä koskevan yhteistyöasiakirjan, Varvikko kertoo.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.