Ex-miehen kohtaaminen eron jälkeen tuntuu monista kipeältä, mutta exästä saattaa myös muodostua todellinen maanvaiva.
”Halattiin, ja erottiin ystävinä. Pari viikkoa sen jälkeen alkoi soittelu: Rakastan sinua vieläkin, en voi elää ilman sinua, palataan yhteen… Pian hempeät lemmenlauseet muuttuivat raivoamiseksi ja itsemurhalla uhkailuksi..” Pia, 23, muistelee.
Tilastokeskuksen mukaan suomessa päättyi eroon viime vuonna 13 200 avioliittoa. Kun tähän päälle lisätään tilastoimattomat erot avoliitoista ja seurustelusuhteista, voi jokainen miettiä kuinka paljon suhteita päättyy joka päivä. Valitettavan monessa tapauksessa eron jälkeen alkaa hirviö-exän häiriköinti.
Entinen kumppani voi harrastaa häiriköintiä monin tavoin. Yölliset puhelinsoitot, herjaamiset, asunnon edustalla vaanimiset ja ilkeät tekstiviestit ovat hirviö-exän kiusaamiskeinoja. Syitä kiusaamiseen on monia. Häirikkö-ex on voinut jäädä riippuvaiseksi menetetystä suhteesta tai ei voi kestää ajatusta, että oma ex löytää uuden.
”Menemme vielä joskus yhteen!”
Varsinkin äärimmäisyyksiin menevän terrorisoinnin takana ovat yleensä ex-kumppanin psyykkiset ongelmat. Voimakkaat syyllisyydentunteet exän tilanteesta ja liika sääli voivat helposti pilata omankin elämän ja myös mahdollisen uuden parisuhteen.
Marjalla, 36, on kokemuksia ripustautuvasta exästä.
”Hän ei millään suostunut uskomaan, että suhteemme on loppu. Eromme jälkeen hän soitteli minulle itsepintaisesti ja sanoi, että menemme vielä joskus yhteen. Kun tapasimme sattumalta, hän kyseli aina ensimmäiseksi, että olenko nyt vapaa. Hän myös soitteli minulle keskellä yötä humalassa ja lähetti sähköpostiviestejä myöhään illalla. Luulen, että hän teki sen siksi, että toivoi uuden suhteeni kariutuvan. Hän seurusteli jonkin aikaa yhden naisen kanssa, joka oli ihan samannäköinen kuin minä. Jossain vaiheessa olin niin ahdistunut, että näin öisinkin unia, jossa hän jahtasi minua ja juoksin karkuun.”
Häiriköijä on usein jätetyksi tullut osapuoli, joka ei voi hyväksyä eroa. Jättäjällä on tietysti iso vastuu suhteen loppuessa. On tärkeää selvittää toiselle eron syyt ja kunnioittaa hänen tunteitaan, mutta siihen se vastuu sitten loppuukin.
Vaikka jättäjä olisi hoitanut eron oikein mallikelpoisesti, ex-kumppani voi aloittaa häiriköinnin ja esimerkiksi yrittää herättää jättäneen osapuolen syyllisyydentunteita syyttämällä häntä elämänsä pilaamisesta, eli kaikesta mahdollisesta aina työpaikan menetyksestä alkoholiongelmiin. Jättäjän vastuulla eivät voi kuitenkaan olla jätetyn loppuelämän kaikki vastoinkäymiset.
Järki käteen?
Häirikkö-ex saattaa vakuutella rakkauttaan, mutta entisen kumppanin piinaaminen on pikemminkin riippuvuutta. Todellisessa rakkaudessa pitäisi pystyä toivomaan kumppanilleen hyvää ja hyväksyä ero ilman, että se aiheuttaa riittämättömyyden tunteen ja itsetunnon menetyksen.
Odottaako esimerkiksi itsemurhalla uhkaileva häirikko-ex tosiaan, että entinen kumppani palaisi hänen kanssaan yhteen, vai onko uhkailu vain vailla järkiperusteita syntyvä tunnereaktio epätoivoisessa tilanteessa?
Tätä ihmettelee myös nimimerkki masis2 Tukiasema.net-keskustelufoorumissa.
”Jos joku nyt uhkailee itsemurhalla, niin millaista reaktiota hän sitten odottaa? Että toinen vastaisi: no okei, en sitten jätä sinua, mutta muista, että olen kanssasi ainoastaan siksi, ettet tappaisi itseäsi? Siis ei nyt ehkä noilla sanoilla, mutta asenne olisi varmaan tuo.”
Jos ex-kumppani ei usko järkipuhetta, on yhtenä keinona vaihtaa puhelinnumeroa. Tämä oli myös Pian ratkaisu.
”Lopulta kyllästyin ainaiseen soitteluun ja vaihdoin salaisen puhelinnumeron. Meillä oli pitkä suhde takana, joten olin kyllä hieman huolestunut exäni voinnista. Kuulin tuttuni kautta, että exäni oli yrittänyt itsemurhaa. Kielsin itseäni tuntemasta syyllisyyttä ja yritin jatkaa elämää.”
Vastuu omasta itsestä
Itsemurhauhkaukset ja muut exän pelottelukeinot ovat vakavia asioita, mutta pääasialliseksi missiokseen ei kannata ottaa exän pelastamista, vaan antaa itselleen tilaa elää omaa elämää. Tukiasema.net-keskustelupalstalla nimimerkki Gad kertoo oman tarinansa.
”Kun uskaltauduin viimein hakemaan avioeroa, astuin suuren askeleen eteenpäin, tajusin, että jokainen on vastuussa vain ja ainoastaan omasta itsestään, omista tekemisistään (ex-siippa uhkaili vielä muutama vuosi eron jälkeenkin soitellessaan itsemurhalla, minä en enää edes jaksanut kuunnella siinä vaiheessa..), kukaan toinen ei voi pitää toista esim. väkisin hengissä.”
Lähteet:
Melody Beattie: Irti läheisriippuvuudesta - miten lopetan muiden holhoamisen ja alan huolehtia itsestäni, WSOY 1995
Tukiasema.net
Teksti: Maria Hiltunen