Himasen kohuraportti julkistettiin: Hyvinvointitili kaikille

Himasen mukaan tilin resurssit voisi käyttää valtion, yksityisen, kansalaisjärjestöjen tai ihmisten suoraan tuottamien verkostojen hyvinvointipalveluihin.

Jo etukäteen kohuttu kirja on ollut paljon julkisuudessa, koska pääministeri Jyrki Katainen (kok) tilasi 700 000 euron tutkimuksen ilman kilpailutusta.

Kirjassa pohditaan miten teollisen ajan hyvinvointivaltiosta siirrytään informaatioajan yhteiskuntaan, ekologiseen talouteen ja näitä tukevaan henkiseen kulttuuriin. Kansainvälinen tutkijajoukko on pohtinut myös työkulttuuria ja poliittista johtajuutta. Himanen on kirjoittanut tutkimukseen Suomea koskevan osuuden.

Arvokkaan elämän yhteiskunta

Raportin keskeinen teema on arvokkaan elämän yhteiskunta. Sen ensimmäisenä perustana on Himasen mukaan hyvinvointivaltion uudistaminen.

Himasen mielestä hänen tutkimusryhmällään on ollut vaikutusta hallituksen ratkaisuihin.
Aiemmin julkaistussa väliraportissa Himanen ryhmineen on laskenyt Suomen kestävyysvajeeksi kymmenen miljardia.
Raportissa todettiin, että veronkorotukset ja leikkaukset eivät paikkaa tätä aukkoa, vaan Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia. Niistä keskeisiä ovat työurien pidentäminen kahdella vuodella, työllisyysasteen nostaminen 2%-yksikköä, julkisten palveluiden tuottavuuden parantaminen kahdella miljardilla sekä työhyvinvoinnin parantaminen kahdella miljardilla.

Himanen toteaa tänään julkaistussa kirjassa tyytyväisenä, että hallitus linjasi elokuun lopulla samansuuntaisen paketin ja luvut, miten kestävyysvaje kurotaan umpeen.

Filosofitutkijan mukaan tuottavuus ja työhyvinvointi paranee vain, jos teknologian käyttöönottoon yhdistyy uudenlainen johtamis- ja työkulttuuri.
Ilman merkittävää panostusta johtamiseen ja uudenlaiseen työkulttuuriin myöskään tuottavuus ei kohene.
Esimerkiksi terveydenhuollon sähköiset kokonaisjärjestelmät pitäisi hoitaa valtakunnallisesti Viron tapaan.

- Suomi kärsii vanhasta paradoksista "suutarin lapsilla ei ole kenkiä". Suomen tuottavuuskasvu on ollut pääosin peräisin IT-tuotannosta, mutta IT-sektorin ulkopuolella tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen on jäänyt alle siinä piilevien mahdollisuuksien, Himanen kirjoittaa.

Henkinen kestävyysvaje

Himasen mukaan Suomen ongelma on myös se, että yrittäjyyttä ei rohkaista. Yrittämisen epäonnistumista pidetään henkilökohtaisena epäonnistumisena. Toinen yrittäjyyttä ehkäisevä tekijä on se, ettei kukaan saa menestyä enemmän kuin muut.

- Sitä voi kutsua myös kateuden kulttuuriksi, eräänlaisena vääristyneenä tasa-arvon käsitteen muotona.

- Ainoa Suomessa vähemmän hyväksytty asia kuin epäonnistuminen on itse asiassa onnistuminen.

Himanen nostaakin talouden kestävyysvajetta suuremmaksi ongelmaksi henkisen kestävyysvajeen. Muutos onnistuu vain, jos saadaan aikaan eri ryhmät yhdistävä yhteiskunnallinen sopimus sen sijaan, että yksittäiset uudistukset kaatuvat jonkin eturyhmän vastustukseen.

- Ilman vahvaa kansallista poliittista tulevaisuusjohtajuutta itsekäs politikointi pilaa Suomen ja Euroopan mahdollisuuden onnistua sekä säilyttämään maailmanlaajuisesti erityislaatuisen inhimillisemmän kehityksen mallinsa että menestymään uudessa globaalissa talouskilpailussa, Himanen kirjoittaa.

Suomen kilpailuvalttina voi olla filosofin mukaan luottamuksen ja sopimisen kulttuuri.

Kestävän kasvun malli - Globaali näkökulma on suomennos englanninkielisestä teoksesta, joka ilmestyy ensi keväänä. Sitä tekemässä ovat olleet professori Manuel Castellsin ja professori Pekka Himasen johtama kansainvälinen viisihenkinen tutkijaryhmä. Suomen lisäksi esimerkkeinä ovat olleet Piilaakson malli, Kiinan valtiojohtoinen kehitysmalli, Euroopan hyvinvointimalli sekä Chilen ja Etelä-Afrikan kehitysmallit.

Osia tutkimuksesta on käytetty hallituksen tulevaisuusselonteossa.

Himasen raportin suomennos löytyy täältä 

Julkistamistilaisuus kokonaisuudessaan: