Hietaniemen hautausmaan historia alkaa helmikuusta 1828, jolloin Helsingin maistraatti luovutti alueen hautausmaaksi "kristityn luterilaisen uskonnon täkäläisille tunnustajille". Hautausmaa vihittiin käyttöön seuraavana syksynä, ja se tunnettiin aluksi Lapinlahden hautausmaana.
Muun muassa heidät on haudattu Hietaniemeen:
– Aino Ackté, oopperalaulaja
– Peter von Bagh, elokuvahistorioitsija
– Bo Carpelan, kirjailija
– Uno Cygnaeus, kansakoulujärjestelmän perustaja
– Albert Edelfelt, taidemaalari
– Adolf Ehrnrooth, jalkaväen kenraali
– Johann Carl Ludvig Engel, arkkitehti
– Eero Erkko, lehtimies
– K.A. Fagerholm, pääministeri, valtioneuvos
– Karl Fazer, tehtailija, kauppaneuvos
– Kaj Franck muotoilija
– Akseli Gallen-Kallela, taidemaalari
– Paavo Haavikko, runoilija-kirjailija, kustantaja
– Saima Harmaja, runoilija
– Harri Holkeri, pääministeri, valtioneuvos
– Veikko Hursti, sosiaalineuvos
– Hugo "Cisse" Häkkinen, basisti (Hurriganes)
– Jyrki Hämäläinen, toimittaja
– Tove Jansson, kirjailija, taiteilija
– Risto Jarva, elokuvaohjaaja
– Eero Järnefelt, taidemaalari
– Uuno Kailas, runoilija ja kirjailija
– Sylvi Kekkonen, kirjailija
– Urho Kekkonen, tasavallan presidentti
– Uuno Klami, säveltäjä
– Toivo Kuula säveltäjä
– Toivo Kärki, muusikko
– Jouko Lehtola, valokuvaaja
– Eino Leino, runoilija
– Leena Luostarinen, kuvataiteilija
– Leevi Madetoja, säveltäjä
– Georg Malmstén, muusikko
– Carl Gustaf Mannerheim, marsalkka
– Oskar Merikanto, säveltäjä
– L. Onerva, runoilija
– Jyrki Otila, tv-visailutuomari, europarlamentaarikko
– Juho Kusti Paasikivi, tasavallan presidentti
– Olavi Paavolainen, kirjailija, runoilija
– Pertti "Spede" Pasanen, viihdetaiteilija
– Lauri Kristian Relander, tasavallan presidentti
– Risto Ryti, tasavallan presidentti
– Helene Schjerfbeck, taidemaalari
– Hugo Simberg, taidemaalari
– J.V. Snellman, senaattori
– Kalevi Sorsa, pääministeri
– Kaarlo Ståhlberg, tasavallan presidentti
– Anni Swan, lasten- ja nuortenkirjailija
– Mika Tiivola, SYP:n pääjohtaja, Nokian hallituksen puheenjohtaja
– Zacharias Topelius, kirjailija
– Juha "Junnu" Vainio, viihdetaiteilija
– Artturi Ilmari Virtanen, professori, nobelisti
– Petri Walli, laulaja-kitaristi, (Kingston Wall)
– Georg August Wallin, tutkimusmatkailija
– Hella Wuolijoki, näytelmäkirjailija
– Arvo Ylppö, arkkiatri
Jo 1850-luvulla kaupunki tarvitsi lisää hautuumaata. Seurakunnan komitea anoi maistraatilta tonttia Lapinlahden hautausmaan luoteispuolelta. Kaupunki luovutti alueen vuonna 1858 sopimuksella, jonka mukaan seurakunnat voivat käyttää sitä maksutta niin kauan kuin sitä käytetään hautausmaana.
Tuhannet kaupunkilaiset seurasivat, kun Uusi hautausmaa vihittiin käyttöön syksyllä 1864. Vihkimispuhe pidettiin ruotsiksi. Historiankirjoituksen mukaan seurakunnan suomenkieliset vaativat uutta vihkimisistä suomeksi, tuloksetta.
Hautausmaan laajentumisen jälkeen Lapinlahden hautausmaata alettiin kutsua Vanhaksi hautausmaaksi. Hietaniemeen haudattiin pääosin köyhiä kaupunkilaisia rivihautoihin 1870-luvun loppuun asti, minkä jälkeen myös varakkaat luokat alkoivat haudata vainajiaan sinne.
Hautausmaan seuraava laajennus 1920–30-lukujen taitteessa aiheutti jo eripuraa. Asemakaava-arkkitehti vastusti, mutta kaupunki luovutti silti hautausmaata varten 6 hehtaaria lisämaata Uuden hautausmaan ja Taivallahden väliseltä alueelta. Samaan syssyyn peruttiin muutama vuosi aiemmin tehty päätös rakentaa alueelle öljysatama. Rakentamiseen paloi kolme miljoonaa markkaa. Alue vihittiin käyttöön 1931.
Sankarihaudoissa suomalaisia ja saksalaisia
Hietaniemen hautausmaan viimeinen laajennus, uurnalehto, otettiin käyttöön vuonna 1949.
Alueella on myös sankarihautausmaa, johon on haudattu suomalaisia ja saksalaisia sotilaita. Sankarihauta-alueeseen kuuluu Kadonneitten muuri, johon on kaiverrettu 734:n taistelutantereelle jääneen helsinkiläisen nimi.