Säveltäjä Ilkka Kuusisto on kuollut 91-vuotiaana.
Ilkka Kuusiston poismenosta kertoi hänen poikansa Pekka Kuusisto Facebookissa torstaina.
– Meidän isä kuoli tänä aamuna. Viimeiset vuodet olivat sumuiset, isällä oli muistisairaus, ja me lähiomaiset tiesimme että hän olisi ollut valmis nostamaan purjeet jo aiemmin. Siitä saamme ohuen hopeareunuksen tähän päivään; isä pääsi lepoon, Pekka Kuusisto kirjoitti.
Ilkka Kuusiston musiikillinen ura oli pitkä ja monipuolinen. Hän aloitti jazzmuusikkona 1940-luvun lopussa ja jatkoi säveltäjänä yli 80-vuotiaaksi. Hän toimi myös kanttorina, kapellimestarina, kuoronjohtajana ja taiteellisena johtajana.
Professorin arvonimen Kuusisto sai vuonna 1992 ja säveltaiteen valtionpalkinnon vuonna 2007.
Ilkka Taneli Kuusisto syntyi Helsingissä 26. huhtikuuta 1933. Musikaalisen perheen poika kiinnostui nuorena jazzista.
– Sitä taas isäni ei oikein arvostanut, itse asiassa ei voinut sietää. Ei se koskaan kuitenkaan riitoihin johtanut, Kuusisto muisteli STT:lle.
Kuusisto soitti nuorena eri tanssiorkestereissa koulunkäynnin ohessa ja keikkaili taiteilijanimellä Jukka Kuusi. Ensimmäinen soittopalkkio tuli jo teini-ikäisenä Katajanokan upseerikerholla.
Isä Taneli Kuusisto oli tunnettu säveltäjä, pianisti, urkuri ja kuoronjohtaja. Pojan oli tarkoitus valita toisenlainen ura lukion jälkeen.
– Suunnitelma oli selvä, ja jungmannin paikka varattuna. Halusin mennä merimieskouluun ja valmistua ensin perämieheksi, Kuusisto kertoi.
Isä kehotti suorittamaan kanttori-urkurin tutkinnon ennen merille lähtöä. Poika totteli, ja musiikin opiskelu pyyhki merimieshaaveet mielestä.
Kuusisto arveli, että kiinnostus musiikkiin tuli verenperintönä myös äidin puolelta. Äidiltään Kyllikiltä hän arveli saaneensa viehtymyksen kevyeen musiikkiin sekä selittämättömän kaipuun merelle. Veneilystä tulikin Kuusistolle rakas harrastus, vaikka ammattia meriltä ei löytynytkään.
Musiikkimaailman monipuolinen työmies
Sibelius-Akatemiasta valmistumisensa jälkeen Kuusisto sai työpaikan Malmin kappelista.
– Ei siellä mitään urkuja ollut, vaan polkuharmoni, ja siellä pidettiin vain hautajaisia. Ennätys oli 13 hautajaiset samana päivänä, Kuusisto muisteli STT:lle.
Hän oli kanttori-urkurina kaikkiaan 17 vuotta. Keskeisin työpaikka oli Meilahden kirkko Helsingissä.
Hengellinen musiikki oli läsnä myös Kuusiston sävellystyössä. Virsikirjassa oleva virsi Kosketa minua, Henki on Kuusiston säveltämä, ja se löytyy virsikirjoista myös muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Työtehtävien kirjo musiikkikentällä aukeni vuosien mittaan laajaksi. Kuusisto työskenteli muun muassa Ylen apulaismusiikkipäällikkönä, Kansallisoopperan kuoronjohtajana, Kansallisoopperan johtajana, Helsingin kaupunginteatterin kapellimestarina ja Musiikki Fazerin taiteellisena johtajana. Kuusisto kertoi johtaneensa yli 30:tä kuoroa ja lukuisia orkestereita.
Kuusisto solmi avioliiton Marja Mäkelän kanssa armeija-aikanaan vuonna 1954. Liitto kesti 12 vuotta, ja pariskunta sai tytöt Sannan, Alinan ja Lotan.
Vuonna 1972 Kuusisto avioitui Maisa Hännisen kanssa. He saivat lapset Jaakon ja Pekan, joista tuli palkittuja ja kansainvälisen uran tehneitä muusikoita.
Viulisti, säveltäjä ja kapellimestari Jaakko Kuusisto kuoli aivokasvaimeen 48-vuotiaana helmikuussa 2022. Vain puolitoista kuukautta myöhemmin Maisa Kuusisto kuoli 77-vuotiaana.
Vapaa säveltämään
Ilkka Kuusisto sävelsi muun muassa miltei parikymmentä oopperaa, kantaatteja, baletteja, kaksi sinfoniaa, kuorolauluja ja yksinlauluja.
Ensimmäinen sävellys syntyi jo lapsena, mutta Kuusisto kiistää olleensa mikään ihmelapsi. 15-vuotiaana hän sävelsi yksinlaulun Lauri Pohjanpään runoon.
Hän kertoi tuolloin tajunneensa jotain siitä, mitä sävelillä voi saada aikaan.
Vaikka säveltäminen kiinnosti, muut työt musiikin parissa veivät tilaa säveltämiseltä.
1990-luvun alussa koitti uuden aika. Uusi oopperatalo oli valmistunut, ja Kuusisto lopetti sovitusti tehtävänsä oopperanjohtajana.
– Kun vapauduin vuonna 1992 oopperanjohtajan tehtävistä, koitti uusi aika, jolloin olin vapaa säveltämään, Kuusisto kertoi 70-vuotishaastattelussa.
Kuusistosta tuli Suomen musiikkihistorian tuotteliain oopperasäveltäjä. Kiinnostus oopperaan oli syttynyt jo koulupoikana sota-aikana, kun hän pääsi seuraamaan oopperan harjoituksia.
Ensimmäisen oopperansa Kuusisto sävelsi vuonna 1974. Hän kertoi idean tulleen vaimonsa kirjahyllystä löytämistään Muumi-kirjoista. Alun perin hän aikoi tehdä televisio-oopperan Muppetit-sarjan tyyliin, mutta kirjailija Tove Jansson torppasi idean. Jansson halusi oopperan oikealle näyttämölle ja oikeiden ihmisten esittämäksi.
Monet Kuusiston oopperoista perustuvat paikallisiin historiallisiin aiheisiin. Kuusisto ajatteli, että kotiseutuoopperoiden avulla ooppera leviää sellaiselle yleisölle, joka ei oopperasta muuten välittäisi.
Esimerkiksi presidentti Risto Rytistä kertova Vapauden vanki -ooppera vuonna 2007 täytti katsomot.
– Maailmanlaajuisesti oopperoita sävelletään runsaasti, enkä usko, että oopperan kulta-ajat olisivat takana, koska sillä on taidemuotona niin vahvat juuret. Eihän kukaan kyseenalaista puheteatteriakaan, joka on säilynyt vahvana Shakespearen ajoista lähtien, Kuusisto sanoi STT:lle.