Herra Heinämäki ja leijonatuuliviiri

Herra Heinämäki ja leijonatuuliviiri sukeltaa aluksi Suomen sodan aikaan, jolloin maantierosvo Jeppe Antinpoika (Aku Hirviniemi) ryöstää Ruotsin kuninkaan aarteen ja jemmaa sen ennen kuolemaansa odottamaan onnellista löytäjäänsä.

Välissä ehtii kulua 200 vuotta. Sitten palataan nykypäivään, jossa Herra Heinämäki (Heikki Hela) nauttii maalaiselämästä lehmineen, kanoineen, luomuruokineen ja keksintöineen. Sukellukset historiaan tuntuvat kovin kömpelöiltä.

Heinämäen kesäseuraksi saapuu siskontyttö Aurora eli Arska (Adalmiina Pelli), kaupunkilainen joka pelkää, että maalla on tylsää. Kannettavaan tietokoneeseensa liimaantunut Arska saa kesän kuluessa uuden hyvän ystävän ja muistoikseen unohtumattomia hetkiä. Pissiksiä ja pahaa tahtoa löytyy maaseudultakin, mutta ainakaan siellä ei ole tylsää.

Heinämäen naapurissa asuu temperamenttinen leipuri Kakelberg (Heikki Silvennoinen), jonka kermakakut ovat maan kuuluja, kunnes kakkukone posahtaa ja sammuttaa koko bisneksen. Leipurin talossa kummittelee ja taikinantekoa sabotoidaan toistuvasti.

Kummeli-koomikkoryhmän uusin on tv-sarjaan perustuva lastenelokuva, mikä merkitsee sitä, että porukalle tyypillisiä hävyttömyyksiä, vessahuumoria ja kaksimielisyyksiä ei kuulla. Tarinassa kaupunkilaislapsi ihmettelee maalaisten elämänmenoa ja oppii monia hyödyllisiä ja vähemmän hyödyllisiä taitoja originellin enonsa huomassa.

Heikki Silvennoinen on lähtökohtaisesti aina hauska, yleensä riittää, kun näkee hänen naamansa. Silvennoisen pärstä naurattaa nytkin. Taitavan Outi Mäenpään pahiksen roolin lähtökohtana on sarjakuvamainen yliampuminen niin näyttelemisessä kuin ulkoisessa olemuksessakin. Jostain syystä se ei vain naurata.

Heikki Helan herra Heinämäki puhuu kroonisesti hassusti ja naama vinossa, mikä on aikuiskatsojasta pidemmän päälle hiukan rasittavaa. Nuori Adalmiina Pelli on Arskana aito yrittämättä liikaa näytellä.

Heinämäen Lato-orkesterin syntymähulluilta vaikuttavien muusikoiden esityksissä on potkua. Ja löytyy tarinasta hyvä ja paha poliisikin, joista toinen on tietysti äärimmäisen tyhmä.

Elokuvassa ei ole mitään erityistä vikaa, mutta kaikesta kohelluksestaan huolimatta tarina on yllätyksetön ja melko yhdentekevä. Vauhdissa ja hölmöilyssä saattaa toki olla ihan tarpeeksi aineksia lapsikatsojille.

Teksti: Minna Karila

Herra Heinämäki ja leijonatuuliviiri -elokuvan traileri Subin sivuilla