Helsingin poliisilaitos julkisti Poliisihallituksen aiemmin salaaman selvityksen Suomen romanien valvonnasta

Yle kertoi toissa viikolla, että Helsingin poliisissa on vuosina 2013–2017 pidetty kirjaa romanien liikkeistä. Kirjauksia tehtiin muun muassa romanien käyttämistä autoista ja esimerkiksi ihmisiltä löytyneistä aseista, Yle kertoi.

Poliisihallitus pyysi Helsingin poliisilta selvitystä asiasta. STT teki selvityksestä asiakirjapyynnön Poliisihallitukselta, mutta se ilmoitti tiistaina, että selvitys on julkisuuslain perusteella salassa pidettävä. Keskiviikkona Helsingin poliisi lähetti asiakirjan itse medialle.

Helsingin poliisin poliisikomentaja Lasse Aapio sanoo, että julkaisemisesta sovittiin yhdessä Poliisihallituksen kanssa.

– Katsottiin, että sille oli tarvetta, Aapio sanoo.

– Salailuhan tuo tässä maailmassa sellaisen kuvan, että on jotain salattavaa, vaikkei olisikaan mitään salattavaa. Tietyllä tavalla hyvä, että avoimesti tuodaan esille se näkökulma ja miten me olemme kirjoittaneet.

Lue myös: Yle: Helsingin poliisi piti vuosien ajan kirjaa romanien liikkeistä

Sukujen välit tulehtuneet, kostotoimia pelättiin

Selvityksen mukaan Helsingin poliisi aloitti lokakuussa 2013 ennaltaestämis- ja tiedonkeruuprojektin nimeltä KURI1, jonka tarkoituksena oli estää romanien välisiä ampumistapauksia sekä selvittää jo tutkinnassa olleita juttuja.

Syynä projektin aloittamiseen oli, että Helsingissä oli vuonna 2013 ilmennyt romanien keskuudessa poikkeuksellisen paljon levottomuutta ja tapahtunut yleisillä paikoilla useita ampumistapauksia, joissa oli osallisina nuoria romanimiehiä, selvityksessä kerrotaan.

Poliisi sanoo tehneensä projektin alusta asti yhteistyötä romaniyhteisöjen kanssa. Saatujen tietojen perusteella romanisukujen välit olivat erittäin tulehtuneet ja romanit olivat varustautuneet laajamittaisesti ampuma-aseilla ja muilla aseilla, koska he pelkäsivät muiden sukujen kostotoimia, selvityksessä sanotaan.

– Poliisilaitos piti palaverin romaniyhteisön kanssa väkivaltaisuuksien ennalta estämiseksi. Romaniyhteisön viesti oli kuitenkin, että sukujen vanhimmilla ei ole enää aiemman kaltaista ohjaavaa otetta nuoriin romanimiehiin. Nuoret romanimiehet olivat sotkeentuneet huumausaineisiin ja useat heistä olivat päihteiden ongelmakäyttäjiä, mikä heijastui myös heidän käyttäytymiseensä, selvityksessä kerrotaan.

Lue myös: Poliisihallitus vaatii Helsingin poliisilta selvitystä romanien valvonnasta – "Kyse oli puhtaasti romaniyhteisön suojelemisesta"

Poliisin mukaan pelkkä etnisyys ei ollut pysäyttämisperuste

Selvityksessä sanotaan, että poliisilaitoksen käsityksen mukaan tehostettua tarkkailua ja valvontaa ei kohdennettu yleisesti koko romaniväestöön, vaan niihin ajoneuvoihin ja henkilöihin, joiden voitiin olettaa liittyvän levottomuuksiin ja ampumistapauksiin. Tilannekuvan perusteella partioiden toimintaa kohdennettiin esimerkiksi Helsingin ydinkeskustaan sekä tiettyjen huoltoasemien ja ravintoloiden lähiympäristöön.

– Ampumistapauksissa oli toistunut tekotapa, jossa ampumispaikalle oli tultu nuorempien romanimiesten toimesta useampana autoseurueena ja ampumisen jälkeen paikalta oli välittömästi paettu ajoneuvoilla. Poliisilaitos toteaa, että tehostettua tarkkailua ja valvontaa kohdennettiin ajoneuvoilla tapahtuneeseen liikkumiseen, koska ampumisiin liittyi autolla paikalle saapuminen ja poistuminen.

Selvityksen mukaan poliiseja ei ohjeistettu pysäyttämään henkilöitä tai ajoneuvoja pelkästään etnisyyteen perustuen, eikä näin myöskään poliisilaitoksen tietojen mukaan tapahtunut.

– Projektin yhteydessä tapahtuneet poliisin toimenpiteet ovat aina edellyttäneet lakiin perustuvien toimivaltuuksien käsillä oloa. Poliisin toimenpiteet on suoritettu tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella, eivätkä ne ole poliisilaitoksen käsityksen mukaan perustuneet yksinomaan tai ratkaisevissa määrin toimenpiteiden kohteina olleiden henkilöiden oletettuun tai todelliseen etnisyyteen, selvityksessä sanotaan.

"KURI1-nimellä ei ollut tarkoituksena viestittää mitään tai viitata mihinkään"

Selvityksen mukaan projektin tiedonkeruuta varten ei perustettu erillistä tiedustelurekisteriä, vaan tiedot tallennettiin kaikkien poliisipartioiden päivittäisessä viestinnässä käytettyyn valtakunnalliseen kenttäjohtojärjestelmään. Selvityksen mukaan tallennetut tiedot olivat samantyyppisiä kuin muidenkin tehtävien yhteydessä kirjattavat huomiot.

Poliisi myös kiistää, että projektinimellä KURI1 olisi ollut tarkoitus viestittää jotain tai viitata johonkin. Selvityksen mukaan projektikoodi perustettiin, jotta siihen liittyvät tiedot olisi mahdollista etsiä jälkikäteen suuresta tietomassasta.

Selvityksen mukaan projektin lopettamisesta päätettiin vuonna 2015, mutta projektikoodilla kirjattiin vielä joitain tietoja myös vuosien 2016 ja 2017 aikana.

– Kirjaaminen johtui siitä, että projektikoodia ei ollut erikseen lakkautettu. Projektikoodi poistettiin kokonaan käytöstä marraskuussa 2017, selvityksessä sanotaan.

Poliisin mukaan valvonnassa kerättyjen tietojen avulla saatiin ratkaisevaa tietoa useisiin tutkinnassa olleisiin rikoksiin ja yleisillä paikoilla tapahtuneet romanien väliset ampumistapaukset saatiin merkittävästi vähenemään.

"En ota kantaa, toimittaisiinko samalla tavalla"

Poliisikomentaja Aapio ei kommentoi, toimittaisiinko Helsingin poliisissa edelleen samalla tavalla vastaavassa tilanteessa.

– Minä en ota kantaa siihen, toimittaisiinko samalla tavalla. Meillä on koulutettu henkilökunta, ja poliisi seuraa ilmiöitä, asioita ja henkilöitä, jotka aiheuttavat poliisilain mukaista uhkaa tai tekevät rikoksia.

Aapio ei myöskään kommentoi, seuraako tai valvooko Helsingin poliisi tällä hetkellä romaneja tai heidän liikkeitään jollain tavalla.

– Me seuraamme erilaisia ilmiöitä. Nythän on paljon puhuttu, että onko nuoriso jengiytynyt ja onko aseiden käsittelyä tai muuta. On tällaisia asioita, joita seurataan eri tavalla.