Heikki Lampela on erotettu Asianajajaliitosta – taustalla tuomio naisystävän pahoinpitelystä

Asianajajaliiton valvontayksikön päällikkö Pia Kauppinen kertoo, että liitosta erottaminen on poikkeuksellinen menettely. Perusteena ovat vakavat rikkomukset tai laiminlyönnit.

– Tapauksia on vuosittain nollasta kahteen tai kolmeen, sanoo Kauppinen.

Kauppisen mukaan vakavimmissa tapauksissa asianajaja saattaa itse erota liitosta. Valvontalautakunta tekee silti työnsä loppuun.

– Itse eroamalla ei pääse ratkaisua pakoon, sanoo Kauppinen.

Päätöksestä voi valittaa hoviin

Myös Kari Rauhala erotettiin Asianajajaliitosta. Perusteena on liiton mukaan liiketoimintakiellon rikkomista koskeva lainvoimainen tuomio sekä pitkäaikaiset laiminlyönnit konkurssipesän pesänhoitajan tehtävässä.

Rauhala on toiminut asianajajana lähinnä Pirkanmaalla. Hän on avustanut muun muassa puhdistamonhoitajaa, joka sai seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeustuomion Nokian vesikriisistä.

Lampela ja Rauhala voivat valittaa Asianajajaliiton valvontalautakunnan ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen. He voivat jatkaa tehtävissään, kunnes päätös on lainvoimainen.

– Siinä menee helposti vuosi, että hovioikeus on ratkaissut asian. Siihen asti molemmat säilyttävät kelpoisuutensa toimia asianajajina, kertoo valvontayksikön päällikkö Kauppinen.

Valvontalautakunnan ratkaisusta on mahdollista hakea myös valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Kauppisen mukaan valituslupia kuitenkin hyvin harvoin myönnetään.

Ehdollinen vankeus pysyi voimassa

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi marraskuussa 2015 Lampelan 80 päivän ehdolliseen vankeuteen. Hovioikeus piti tuomion ennallaan ja korkein oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen.

Tuomion mukaan Lampela muun muassa uhkasi veitsellä ja kuristi naisystäväänsä vapaa-ajan asunnollaan Espoossa toukokuussa 2015.

Asianajajaliiton valvontalautakunta on jo aiemmin antanut Lampelalle useita huomautuksia. Ne liittyvät hänen toimintaansa asianajajana.

Erotettu voi hakea lupaa uudelleen

Asianajajaliitosta erotettu ei voi hoitaa oikeudenkäyntiasioita. Kielto ei kuitenkaan ole elinikäinen.

Oikeudenkäyntiavustajan luvan voi saada takaisin kolmen vuoden päästä erottamisesta. Asianajajaliiton jäsenyyttä voi hakea uudestaan aikaisintaan kolmen vuoden päästä.

Asianajajaliitosta erotettu voi hoitaa sellaisia tehtäviä, jotka eivät liity oikeudenkäynteihin. Hän voi esimerkiksi tehdä perunkirjoituksia.

Valvontalautakunta käsitteli Lampelan ja Rauhalan tapaukset täysistunnossa joulukuun puolivälissä. Ratkaisut julkaistiin tänään.

Juttua täydennetty kauttaaltaan kello 11:51.