Osa omaisista sirottelee vainajan tuhkat mieluiten luontoon. Muistelupaikkana saattaakin olla tuhkien sirottelupaikka eikä hautausmaa.
Suomen hautausmailla on nyt meneillään vuoden vilkkain aika, mutta yleisesti ottaen vierailut haudoilla vähenevät hiljalleen.
Vaikka haudoilla käymisen perinne on monissa perheissä siirtynyt sukupolvelta toiselle, se on selvästi yleisintä keski-iän ylittäneiden suomalaisten parissa, kertoo teologian professori Auli Vähäkangas Helsingin yliopistosta.
– Varsinkin säännöllisimpiä haudoilla kävijöitä löytyy eniten ikäihmisistä. Heillä on useammin siihen tietynlainen konkreettinen tarve. On luonnollista, että leskeksi jääneet ihmiset käyvät puolisoidensa haudoilla useammin kuin esimerkiksi lapsenlapset isovanhempiensa haudoilla.
Haudoilla käymistä on Vähäkankaan mukaan vähentänyt myös hautaustapojen muutos. Tuhkahautaus on yleistynyt Suomessa jo pitkään, ja erityisesti kaupungeissa niitä on jo paljon enemmän kuin arkkuhautauksia.
Osa omaisista sirottelee tuhkat mieluummin esimerkiksi mereen tai omalle tontilleen kuin hautaa uurnan hautausmaalle. Tällöin vainajaa ei ole välttämättä tarpeen muistella hautausmaalla, ja ensisijaiseksi muistelupaikaksi saattaakin muodostua tuhkien sirottelupaikka.
– Entistä useampi saattaa myös kokea, että voihan ihmistä muistella muutenkin ja paikasta riippumatta.
Toisaalta myös hautausmailla on nyt aiempaa enemmän tuhkien sirottelualueita. Näiden paikkojen suosio osoittaa Vähäkankaan mielestä hyvin sen, kuinka tärkeitä hautausmaat ovat edelleen suomalaisille.
Haudoilla käymistä on Vähäkankaan mukaan voinut vähentää myös uskonnollisuudessa ja arvoissa tapahtunut muutos – entistä useampi suomalainen ei kuulu kirkkoon. Uskonnollisuus ei kuitenkaan välttämättä vaikuta siihen, kuinka tärkeäksi paikaksi hautausmaa koetaan.
– Olen haastatellut saattohoidossa olevia potilaita, heidän omaishoitajiaan sekä leskiä. Hekin, jotka kokivat olevansa ateisteja tai eivät pitäneet itseään kovinkaan uskonnollisina, kokivat hautausmaan merkittäväksi paikaksi ja kertoivat käyvänsä siellä.
Lue myös: Vainajien vesituhkaus, kompostointi ja pakastekuivaus – uudet hautaustavat rantautuvat hitaasti Suomeen
Näkyykö maailmantilanne sankarihaudoilla?
Vähäkankaan mukaan hautausmaalla käyminen edustaa suurimmalle osalle suomalaisista perinnettä, joka halutaan pitää voimissaan. Pienemmälle osalle se edustaa esimerkiksi isänmaallisuutta tai iankaikkista elämää. Haudoilla käydään selvästi eniten pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä ja jouluna.