THL:n tutkija haluaa kumota yleisen harhaluulon rokotteen vaikutuksesta borrelioosiin ja muistuttaa myös muun suojauksen merkityksestä.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen mukaan punkkien levittämän puutiaisaivokuumeen tartuntamäärä on kasvanut viime vuosina. Samanaikaisesti myös tautia vastaan suojaavan rokotteen suosio on noussut.
Tässä jutussa kerromme, mitä rokotteesta kannattaa tietää ennen sen ottamista.
Kohdennetun taudin rokote
TBE-rokote eli puhekielessä punkkirokotteena tunnettu pistos on puutiaisaivokuumetta vastaan suojaava injektiolääke.
Suomessa TBE (thick-borne encephalitis)-virusta vastaan käytetään kahta valmistetta, Encepur- ja Ticovac-valmisteita, ja rokotteen voi ottaa kuka tahansa aikuinen tai yli vuoden ikäinen lapsi rokotteiden tuoteselosteen mukaisesti.
Raskausaikana muun muassa THL ohjeistaa välttämään uusien rokotteiden ottamista.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkija Henna Mäkelä muistuttaa, että kyse on nimenomaan TBE:tä eli puutiaisaivotulehdusta vastaan annettavasta rokotteesta.
– On ongelmallista että rokotteesta puhutaan punkkirokotteena, ikään kuin se suojaisi myös borrelioosia ja punkin puremia vastaan. Yllättävän monella on sellainen virheellinen käsitys, vaikka näin ei todellisuudessa ole, Mäkelä toteaa.
Lue lisää: Puutiaisaivokuume voi aiheuttaa pysyviä keskushermoston oireita – tällainen sairaus se on
Harvinainen mutta viheliäinen tauti
Borrelia-bakteerin aiheuttama borrelioosi sekä puutiaisaivotulehdus ovat yleisimmät punkkien levittämät taudit Suomessa. Molemmissa taudeissa lievät ja alkuvaiheen tartunnat oireilevat yleensä kuumetaudin omaisesti.
Sekä borrelioosi että puutiaisaivotulehdus voivat hoitamattomana aiheuttaa vakavampia reaktioita, kuten neurologisia oireita ja lihasjäykkyyttä.
Puutiaisaivotulehdustartunnat ovat yleistyneet huomattavasti viimeisten vuosien aikana, mutta verrattuna borrelioosiin sen ilmeneminen on vähäisempää. THL:n mukaan noin 1–2 prosenttia punkeista kantaa TBE-virusta, kun taas borreliaa kantaa noin 20–25 prosenttia.
Puutiaisaivotulehdus tarttuu ihmiseen nopeasti, jopa minuutissa puremasta, kun taas borrelioositartunnan saanti voi kestää jopa vuorokauden.
Kerroimme viikonloppuna 19-vuotiaasta Jenny Skogströmistä, joka ihmetteli syksyllä 2021 jatkuvaa kovaa väsymystään. Syyksi paljastui punkin puremasta lähtöisin oleva puutiaisaivokuume.
Lue lisää Jennyn kokemuksista: 19-vuotiaan Jennyn oudot oireet kuitattiin paniikkikohtaukseksi ja flunssaksi – punkin purema vei sporttisen nuoren tehohoitoon
Ajoitus on tärkeää
TBE-rokote annetaan sarjarokotteena, eli piikillä tulee käydä useamman kerran.
Hyvän suojan antavaan rokotteen perussarjaan kuuluu kolme annosta. Toinen annos otetaan 1–3 kuukautta ensimmäisen jälkeen ja kolmas annos otetaan 5–12 kuukauden jälkeen valmisteesta riippuen.
Rokotesarjan jälkeen tehosterokotus tulee ottaa kolmen vuoden kuluttua, ja myöhemmin ikäryhmäperusteisesti 3–10 vuoden välein.
Suomen rokotepalvelun vastaavan hoitajan Anu Munkin mukaan rokoteaikataulun noudattaminen on olennaista riittävän suojan takaamiseksi. Yksi rokoteannos ei riitä suojaamaan TBE-tartuntaa vastaan.
– Jos rokotusten annosväli pitenee ohjeistuksesta, niin myös suojan teho heikkenee. Tällöin riittävää suojausta ei voida taata, Munkki sanoo.
Toisaalta melkein kaikissa tapauksissa rokotesarjaa voidaan jatkaa, vaikka aikaa edellisestä annoksesta olisikin kulunut yli suositellun ajan.
Elimistö ei unohda jo saatuja rokoteannoksia, ja myös myöhästyt annos nostaa suojauksen riittävälle tasolle.
– Jos ei nyt puhuta ihan vuosikymmenien pituisista väleistä, niin yleensä keskenjäänyttä rokotesarjaa voidaan jatkaa siitä kohdasta, mihin ollaan aikaisemmin jääty, Munkki toteaa.
Rokotesarjaa joutuu siis vain harvassa tapauksessa aloittamaan kokonaan alusta.
Munkin mukaan rokoteaikataulua voidaan myös joissain aikatauluissa aikaistaa, jotta riittävä suoja saadaan nopeammin.
Mikäli aikoo esimerkiksi lähteä mökkeilemään alueelle, jossa on paljon punkkeja, voi toisen rokoteannoksen ottaa tapauskohtaisesti jo kahden viikon jälkeen ensimmäisestä.
Sopii monelle, tarpeellinen osalle
Sekä Munkki, että THL:n Mäkelä sanovat TBE-rokotteen olevan melko hyvin siedetty, ja se aiheuttaa harvoin sivuvaikutuksia. Tyypilliset rokotteen jälkeiset lievät oireet kuten pistoskohdan lihaksen kipeytyminen on tavanomaista. Vahvat reaktiot sen sijaan ovat asiantuntijoiden mukaan harvinaisia.
Suomessa rokotetta suositellaan otettavaksi riskialueilla asuville henkilöille. Riskialueiksi luokitellaan alueet, joissa punkkien levinneisyys on runsasta ja punkkitautien esiintyvyys yleistä.
Riskialueilla asuvat henkilöt voivat halutessaan saada rokotteen veloituksetta osana kansallista rokoteohjelmaa. Muille rokotus on omakustanteinen.
Palveluntarjoasta riippuen omakustanteinen hinta yhdelle rokotuskerralle on noin 54–71 euroa. Lasten annokset ovat muutamia euroja edullisempia, kuin aikuisten.
Kuulutko riskialueiden piiriin? Selvitimme, keillä on oikeus maksuttomaan TBE-rokotteeseen: Puutiaisaivotulehdusta yhä laajemmalla alueella – tarkista, saatko ilmaisen rokotteen!
Suojaa myös muilla keinoin
Asiantuntijat suosittelevat rokotetta riskialueen asukkaiden lisäksi paljon ulkoileville henkilöille. Rokottautuminen ei kuitenkaan ole ainoa tapa suojautua punkeilta.
Esimerkiksi suojaavan ja pitkähihaisen vaatetuksen käyttö on tärkeää riippumatta siitä, ottaako rokotetta vai ei.
Tutkija Henna Mäkelä pitää vaatetusta yhtenä ensisijaisista keinoista välttyä punkkien puremilta. Lisäksi punkkisyynin tekeminen kunnolla kerran vuorokaudessa on suositeltavaa, ja Mäkelä sanoo sen voivan estää borrelioosin tartunnan riskiä.
Vaikka vastaava hoitaja Munkki suositteleekin rokotetta lähes kaikille, myös hän kehottaa käyttämään vaihtoehtoisia suojakeinoja tarpeen tullen.
– Jokaisen on henkilökohtaisesti arvioitava, onko rokotteen ottaminen itselle sopivaa. Jos rokotteeseen ei ole varaa, suosittelen käyttämään esimerkiksi vaatetusta ja hyönteiskarkotteita punkkejen ehkäisemiseksi, Munkki sanoo.
Lisää aiheesta: Älä tee tätä virhettä, jos punkin pää jää ihoon
Mitä tehdä, jos punkki, ampiainen, kyy tai hyttynen pistää? Päivystykseen on kiire parissa tapauksessa
Juttua korjattu 25.6.2024: Toisin kuin jutussa aikaisemmin kerrottiin, borrelioosia aiheuttaa borrelia-bakteeri, ei borrelia-virus.