Hämeenkyrö on hämäläisyyden ja satakuntalaisuuden välimaastossa sijaitseva, noin kymmenentuhannen asukkaan kunta, jossa arvostetaan vaatimattomuutta ja valmistaudutaan Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpään juhlavuoteen.
Kirjailija ja kolumnisti Matti Pitko on asunut Hämeenkyrössä parisenkymmentä vuotta. Mm. Aamulehdelle kirjoittamissaan kolumneissa Pitko on tutustuttanut lukijansa paitsi hämeenkyröläiseen mielenlaatuun, myös paikalliseen kuppilaan, Vepan baariin.
Baarin nimi ei alunalkujaan ollut Vepan baari, mutta jossain vaiheessa yrittäjä huomasi markkinaraon ja vaihtoi nimen virallisestikin Vepan baariksi, koska sitähän turistit kaupungista etsivät.
Matti Pitko kertoo Vepan baarin olevan ns. baariparlamentti.
- Niitä on Suomi täynnä, melkein jokaisessa kylässä. Siellä käy hyvin erityyppisiä ihmisiä, rakennusmiehiä matkalla Ikaalisista Tampereelle, paperimiehiä, eläkkeellä oleva lääkäri, jopa kunnanjohtajakin käy silloin tällöin. Siinä on kansa pienoiskoossa.
- Siellä kuulee sen, mikä on päivän tärkein asia ja siellä näkee sen, missä maailma menee.
Pitkon mukaan Vepan baaria sivuavissa kolumneissa esiintyvät henkilöt ovat oikeasti olemassa.
- Vepa, joka istuu kyseisessä baarissa joka päivä, on ollut puhelinlaitoksella 44 vuotta asentajana. Kirkkoherra Sakari on eläkkeelle jäänyt kirkkoherramme. Viku on ns. antiikkikauppias, jolla on useita pöytiä kirpputorilla. He kaikkia ovat hienoja ja värikkäitä ihmisiä. Tietenkin väritän hieman heidän juttujaan, mutta olen saanut heiltä siihen luvan.
Baarin porukka harrastaa toki muutakin, kuin baarissa istumista, Pitko kertoo.
- Me olemme kymmenen vuoden ajan käyneet kesäisin kaksi kertaa viikossa potkimassa jalkapalloa, lähinnä rankkaripotkuja. Muun muassa hyvä ystäväni Panu Rajala on meidän porukassa. Hän on kehittynyt vallan mainiosti, hän saa pallon lentämään jo melkein maaliin asti.
Karjalaisten hautajaisetkin ovat hauskempia kuin satakuntalaisten häät
Hämeenkyröläinen mielenlaatu, se on mielenkiintoinen, Pitko toteaa.
- En muista tapausta, että täällä olisi kertaakaan kehuttu mitään. Tämä mielenlaatu on selkeästi erilainen, kuin esimerkiksi Valkeakoskella tai Tampereella. Siinä on kyllä tiettyä suuruutta, kun pyritään siihen, että asioista ei tehdä numeroa!
Vaatimattomuus on Hämeenkyrössä kaikin tavoin arvostettua, Pitko kertoo.
- Täällä on paljon varakkaita maanviljelijöitä. He ajavat aina kaikkein huonoimmilla autoilla ja näyttävät kaikkein köyhimmiltä, ettei vaan kukaan luule, että tässä nyt jollain lailla leveillään.
- Jopa tamperelaiset ovat paljon hilpeämpiä, kuin satakuntalaiset. Ja karjalaisten hautajaisetkin ovat hauskempia kuin satakuntalaisten häät!
Nobel-kirjalijan koti ei ole paikkakunnan turistirysä
Hämeenkyrössä valmistaudutaan kovaa vauhtia Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpään 125-vuotisjuhliin. Esimerkiksi Sillanpään syntymäkoti on EU-tuella laitettu juhlavuotta varten kuntoon.
Vaikka Frans Emil Sillanpää on ainoa Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut suomalainen, ei hänen kotitalonsa ole paikkakunnan vetonauloista paras, toteaa Matti Pitko.
- Silloin, kun Katri-Helena asui vielä täällä, niin turistit halusivat nähdä kaksi asiaa, ensinnä sen, missä Katri-Helena asuu ja sitten Vepan baarin.
Sillanpää rakennutti Hämeenkyröön itselleen ja perheelleen vuoden 1920 molemmin puolin Saavutus-nimistä kotitaloa. Tästä rakennusprojektista alkoivat kirjailijan talousvaikeudet, jotka kestivät aina pitkälle 1940-luvulle kustannusyhtiö Otavan apuun tuloon saakka.
- Kun Sillanpää tuli tänne Hämeenkyröön kesää viettämään, niin ensimmäisessä taksissa tuli isäntä itse, toisessa tulivat vaimo ja lapset ja kolmannessa palvelijat. Ja kaikki laitettiin tietenkin Otavan laskuun, kertoo Pitko.
Sillanpään lempinimelle Taata on Pitkolla oma selityksensä:
- Hämeenkyröläiset isännät maksoivat usein Sillanpään vekselit. Aamuisin isännät soittivat toisilleen ja pohtivat, että kenenkäs vuoro tänään on taata.
Hämeenkyröstä löytyy kaunista kansallismaisemaa
Hämeenkyrö ja erityisesti Mahnalan kylä tunnetaan valtakunnallisesti merkittävästä kansallismaisemastaan, muistuttaa Matti Pitko.
- Erityisesti, kun tulee Tampereen suunnasta ja aurinko on laskemassa Kirkkojärven ja Mahnalanselän yli, niin kyllä se on kaunista!
Matti Pitkon mielestä Hämeenkyrö on asuinpaikkana juuri sopivan kokoinen.
- Tämä on nyrkissä pidettävä kokonainen kylä. Täältä on Tampereelle vain puoli tuntia ja yhteydet ovat hyvät. Tämä on hyvä paikka, jos haluaa asua kauniilla paikalla. Asumiskustannukset ovat paljon edullisemmat, kuin esimerkiksi Tampereella. Ja täällä on koulutkin vielä auki!
Hämeenkyröön ei tosin kannata muuttaa, jos tykkää rehennellä tai jos luulee olevansa jotain, Pitko toteaa.
- Mutta jos luulee jotain itsestään ja haluaa päästä siitä ominaisuudesta eroon, niin silloin tänne kannattaa tulla; kymmenessä vuodessa se karisee kyllä, eikä taatusti luule itsestään enää yhtään mitään.
Pitkon mukaan satakuntalaiset ovat luotettavia perussuomalaisia, hyviä ihmisiä.
- Kymmenen vuotta saattaa mennä siihen, että naapuri rupeaa tervehtimään. Mutta sitten kun se alkaa tervehtiä, se nyökkii joka paikassa.
Uusi kesäsarja vie kylille ympäri Suomea – vinkkaa kotikunnastasi!