Rakennusala on ollut perinteisesti yksi harmaan talouden pahimmista pesäkkeistä. Ilmiötä on pyritty juurimaan niin alan liittojen, järjestöjen kuin yrittäjien voimin. Mikä on tilanne nyt - ovatko hämärämiehet katoamassa?

"Tällä hetkellä tilanne on kohtuullinen," arvioi RT-Rakennusteollisuuden lakimies Kirsi Palviainen. "Ainakin suurilla yrityksillä ja suurilla työmailla on kulunvalvonta käytössä kattavasti.
Meillähän on pääkeinoina kolme menettelytapaa, joilla harmaata taloutta torjutaan: ensinnäkin katsotaan todistuksesta, että asiat on hoidettu viranomaisiin päin. Toiseksi työmailla käytetään kulkulupia: jokainen työmaalla liikkuva mies merkitään kirjoihin ja kansiin. Ja kolmanneksi ilmoitetaan urakkasopimukset verottajalle. Tähän päivään mennessä olemme ilmoittaneet vuodesta 1995 alkaen verottajalle noin 400 000 sopimusta, joten tämä voi omalta osalta tarkastaa, onko heille ilmoitettu sama kuin työn teettäjälle."
Kulkuluvat ja muut sellaiset toimenpiteet ovat varmasti käteviä, kun kyseessä on iso työmaa. Mutta entäpä tavallinen kuluttaja - kuinka hän voi osaltaan vaikuttaa harmaan talouden kitkemiseen? Monestihan se tehdään kahden kauppana, jossa molemmat varsin hyvin tietävät mistä on kysymys.
"Jos todella haluaa estää harmaata taloutta kannattaa tarkastaa, että yritys on ennakkoperintärekisterissä. Varsinkin omakotitalourakkaa - tai muuta isompaa urakkaa - teettäessä on tarkastettava, ettei yrityksellä ole verovelkoja. Yritykset ovat kyllä tottuneet toimittamaan näitä verovelkatodistuksia.
Kyllä kuluttajankin kannattaa harmaata taloutta torjua. Ensinnäkin jo siitä syystä, että nykyisin on hyvät kotitalousvähennykset, joita ei voi käyttää ellei yritys ole ennakkoperintärekisterissä. Toiseksi voi miettiä myös omaa kuluttajansuojaansa: ellei sopimuksia ole tehty ja kuitilla maksettu, asioista on jälkikäteen hyvin vaikea riidellä.