Hallitusneuvottelut neljä vuotta sitten – draamaa ja riitoja

Lue mitä tapahtui hallitusneuvotteluissa neljä vuotta sitten.


Kevät 2015

Keskustan Juha Sipilän vetämissä hallitusneuvotteluissa on meneillään kymmenes päivä valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Neuvottelujen tuskaisimmat hetket ovat käsillä, kun johtotroikka vääntää sopua sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta sekä kymmenen miljardin talouspaketista. Kovista päätöksistä huolimatta diplomi-insinöörin prosessikaavio on toistaiseksi pitänyt ja neuvottelut ovat edenneet aikataulussa. Keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus uskovat, että neuvottelut ovat ohi ensi viikon keskiviikkona. 

Kolmikko on ottanut oppia neljän vuoden takaisista tapahtumista. Neuvottelupaikka vaihtui ja mukana olevia puolueita on vain kolme. Säätytalolle ei haluttu mm. sen "huonon karman vuoksi".

Näin keväällä 2011

Kokoomuksen ja Jyrki Kataisen unelma toteutui. Kokoomus voitti vaalit 17.4. 2011. Kataisen johdolla hallitusneuvottelut venyivät kahden kuukauden mittaisiksi. Käänteitä, draamaa, sopimuksia, riitoja ja eri kokoonpanoja piisasi ennen kuin maahan oli saatu uusi, kuuden puolueen hallitus. 

Maassa oli käyty poikkeuksellisen kova vaalitaistelu. Kokoomuksen jälkeen toiseksi kiri SDP Jutta Urpilaisen johdolla. Kevään vaalit jäivät kuitenkin historiaan jytkystä - perussuomalaisten vaalivoitosta ja kolmannesta sijasta. Pääministeripuolue keskusta koki rökeletappion. Puheenjohtaja Mari Kiviniemi ilmoitti jo vaali-iltana, että keskusta jättäytyy oppositioon. 

Yksi vaalien pääteemoista oli EU-tukipaketit kriisimaille. Perussuomalaisten vaalivoitto pohjasi tukipakettien vastustamiseen. Suomi joutui ottamaan kantaa Portugalin lainapakettiin 16. toukokuuta mennessä. Tämä oli ensimmäinen este, joka hallitustunnustelijaksi nimetyn Kataisen täytyi ylittää. Katainen esitti eduskuntaryhmille kysymyksiä kolmesta kokonaisuudesta, mukana myös Portugalin tukipaketti.

Puolueet palauttivat vastauksensa Kataiselle toukokuun 2. päivä. Samana päivänä perussuomalaisten Timo Soini tempaisi julkisuuden haltuunsa. Perussuomalaiset ei aio äänestää eduskunnassa lainapaketin puolesta.

Toukokuun 3. päivä Katainen tapasi eduskuntaryhmien edustajat ja kävi läpi hallituskysymyksiä. Hallitusneuvottelut ja Portugalin tukipaketti jouduttiin erottamaan toisistaan. Oma työryhmä nimettiin valmistelemaan Suomen kantaa puolueita repivään Portugali-kysymykseen.

Puolueet jättivät vastaukset hallitustunnustelijan lisäkysymyksiin 9. toukokuuta. Keskusta ei vastannut myöskään jatkokysymyksiin, koska se ei aikonut osallistua hallituksen muodostamiseen. 

Portugali-työryhmän työ valmistui 10. toukokuuta. Keskusta kertoi tukevansa Portugalin tukipakettia. Vaaleissa sijoittajavastuuta vaatinut SDP joutui pohtimaan kantaansa pitkään.

Toukokuun kihlaus

Toukokuun 11. päivä oli tulevan hallituksen tärkeitä merkkipaaluja. Kokoomus ja SDP järjestivät eduskunnassa tiedotustilaisuuden, jossa ne kertoivat ratkaisseensa Portugalin tukemista ja eurokriisin hoitoa koskeneen umpisolmun. Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen kehuivat vuolaasti toisiaan ja saavutettua yhteisymmärrystä. Julkisuudessa veisteltiin toukokuun kihlauksesta demarien ja kokoomuksen välillä. Keskusta tuki pakettia, samoin vihreät. Katainen sanoi, että perussuomalaiset eivät ole vielä ulkona hallituksesta.

Tilanne muuttui jälleen seuravana päivänä, kun perussuomalaiset jättäytyi hallitusneuvottelujen ulkopuolelle. Portugali-paketti ei käynyt. Ei myöskään Kataisen tarjous, että puolue voisi äänestää eduskunnassa tyhjää tai Portugali-pakettia vastaan hallituksessa. 

Samana päivänä Jyrki Katainen ilmoitti puolueet, jotka hän halusi mukaan neuvotteluihin. Kutsu kävi SDP:n lisäksi vihreille, RKP:lle ja kristillisdemokraateille. Vihreät asetti ehtoja hallitukseen tulolle, mm. kielteisen kannan uudelle ydinvoimaluvalle. Tuoreen EU-kihlaparin onni rakoili. Urpilainen hermostui, kun demarien kannsa ei neuvoteltu erikseen hallituspohjasta. SDP:n vaatimuksesta myös vasemmistoliitto otettiin  mukaan Säätytalon neuvotteluihin.

Neuvottelut hallitusohjelmasta alkoivat vihdoinkin kuukausi vaalien jälkeen 20. toukokuuta kuuden puolueen kesken. 

Seurasi tuskaisia päiviä. Kataiselle ei ollut juuri kerrottavaa medialle neuvottelujen edistymisestä. Eniten hiersi talouspolitiikka, kun SDP ja kokoomus eivät löytäneet yhteisymmärrystä edes talousluvuista, jonka varaan hallitusohjelma pitäisi rakentaa. Yhteisen tilannekuvan puute toistui sittemmin useaan kertaan, kun vuoden 2011 hallitusneuvotteluihin on viitattu julkisuudessa. 

SDP ja vasemmistoliitto ulos neuvotteluista


Kesäkuun 1. päivä yllätti kaikki.  Alkuillasta talousryhmän johtokaksikko SDP:n Eero Heinäluoma ja kokoomuksen Kimmo Sasi palasivat  salamavalojen räpsyessä Säätytalolle torikahveilta. Heinäluoma vakuutti medialle, että talousraamista päästäisiin todennäköisesti sopuun vielä tämän illan aikana - auki oli vain muutamia yksityiskohtia. Tilanne kuitenkin kriisiytyi Säätytalon sisällä, mm. verolinjauksista. Jyrki Katainen päätti heittää vasemmistoliiton ja demarit ulos neuvotteluista. Taistojen tiellä raikui Säätytalon kakkoskerroksesta ja Jutta Urpilainen ja Paavo Arhinmäki marssivat illalla portaita alas kameroiden ristitulessa. Kataisen mukaan talouskasvusta ja työllisyyteen liittyvissä asioissa ei löytynyt yhteistä näkemystä, muuten vaarana olisi ollut ylivelkaantumisen tie.

Katainen halusi keskustan nyt mukaan hallitusneuvotteluihin. Keskusta vastasi harkinnan jälkeen kosiskeluun kyllä kesäkuun 6. päivänä. Vihreät kaatoi kuitenkin porvarihallituksen kokouksessaan äänin 23-16. Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö olisivat olleet valmiit jatkamaan neuvotteluissa vanhalla hallituspohjalla. Timo Soini puolestaan ilmoitti harkitsevansa uudelleen hallitusneuvotteluihin osallistumista. Taustalla keskusteltiin myös hallitustunnustelijan vaihtamisesta Kataisesta Urpilaiseen.

Eduskuntaryhmät antoivat 7. kesäkuuta yksimielisesti Kataiselle jatkomandaatin hallitustunnustelijana, mutta takarajaksi tuli 10. kesäkuuta. Kaikki puolueet olivat taas mukana tunnusteluissa. 

Perjantaina 10. kesäkuuta Timo Soini ilmoitti jo toistamiseen perussuomalaisten kielteisen kannan hallitusneuvotteluihin. Katainen puolestaan kertoi, että neuvotteluja jatketaan kuuden puolueen kesken. Urpilaisen mukaan vanha aviopari päätti palata yhteen eropaperien harkinta-ajan jälkeen. Nyt neuvottelut oli tarkoitus saada maaliin viikon sisällä. Katainen ja Urpilainen keskustelivat talouserimielisyyksista viikonlopun aikana. 

Puolueiden puheenjohtajat jatkoivat neuvotteluja 13. kesäkuuta ja loput neuvottelijat liittyivät mukaan seuraavana päivänä. Vihreiden pääneuvottelija myös vaihtui, kun Ville Niinistö oli voittanut viikonloppuna Anni Sinnemäen puheenjohtajaäänestyksessä. Nyt neuvottelut etenivät rivakasti. Torstaina Katainen pystyi kertomaan, että muutamilla työryhmillä oli vielä auki pieniä kysymyksiä. 

Tasan kaksi kuukautta myöhemmin

Kesäkuun 17. päivän iltana hallitusohjelma oli vihdoin valmis. Eduskuntavaaleista oli kulunut tasan kaksi kuukautta. Hallitusohjelma ja ministerisalkut julkistettiin samana päivänä. Hallitukseen pääsi 19 ministeriä.

Pääministerivaalin jälkeen urakka oli ohi ja presidentti Tarja Halonen pystyi nimittämään Kataisen hallituksen 22. kesäkuuta. 

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen loppu nähtiin, kun Katainen huhtikuussa 2014 ilmoitti jättävänsä kokoomuksen puheenjohtajuuden ja pääministerin tehtävät.  Kokoomus valitsi Alexander Stubbin puheenjohtajaksi kesäkuussa 2014 ja Kataisen seuraajaksi pääministerinä. 

Lue myös:

    Uusimmat